”Kysymys on periaatteessa viranomaistoiminnasta, joka on osittain naamioitu yhdistystoiminnaksi” : Sopimuspalokuntien vuorovaikutus monitoimijaisessa turvallisuusympäristössä

Modernin turvallisuusympäristön muutos on nostanut esiin tarvetta ymmärtää yhteiskunnallista turvallisuutta ylläpitävien toimijoiden luonnetta. Yksi tapa tarkastella turvallisuustoimijan luonnetta on tarkastella sitä osana monitoimijaista turvallisuusympäristöä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää sopimuspalokuntien roolia osana tällaista toimintaympäristöä. Sopimuspalokunnat ovat keskeisessä osassa pelastustoimen järjestämisessä ja niiden merkitys korostuu erityisesti harvaan asutuilla alueilla ja maaseudulla. Sopimuspalokuntatoiminnalla on myös todettu olevan yhteiskunnalle merkittävä taloudellinen ja sosiaalinen hyöty. Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat turvallisuus, verkosto ja kokonaisturvallisuus. Tutkimuksen tutkimuskysymyksenä on tarkastella sopimuspalokuntien toimintaa ja vuorovaikutusta osana turvallisuustoimijoiden verkostoa sekä selvittää, miten toiminta ymmärretään osana varautumista ja poikkeustilanteiden hallintaa kansallisen kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Tutkimus perustuu kvalitatiiviseen aineistoon, joka on kerätty teemahaastatteluilla. Aineisto muodostuu kymmenestä sopimuspalokuntatoiminnassa mukana olleen henkilön haastattelusta. Haastateltavat omaavat kokemusta eri positioista palokuntatoiminnassa eri alueilta. Aineisto on analysoitu abduktiivisella sisällönanalyysillä. Analyysissä käytetään teoreettista viitekehystä, joka keskittyy verkostomaiseen turvallisuusympäristöön, yhteistuotantoon sekä kokonaisturvallisuuden käsitteisiin. Tutkimustulokset osoittavat sopimuspalokuntien vuorovaikutuksen ympäristöönsä koostuvan monenlaisista ulottuvuuksista. Aineistossa korostuu palokuntalaisten henkilökohtaisten suhteiden merkitys toimintamahdollisuuksiin osana verkostoa sekä palokuntien erilaisuus ja monimuotoisuus. Toimintamahdollisuuksia koetaan haastavan erityisesti pitkään toimialaa vaivannut resurssipula ja hallinnollinen byrokratia sekä toimintojen epäyhtenäisyys. Hyvinvointialueen alaisuudessa oleminen nähdään huolestuttavana kehityksenä erityisesti rahoituksen sekä voimakkaan hierarkkisen johtamisen kautta. Viestinnälliset keinot, kuten tietoisuuden lisääminen sopimuspalokuntatoiminnasta poliittisten toimijoiden suuntaan nähdään merkittävänä sopimuspalokuntatoiminnan elinvoimaisuuden edistäjänä. Yhteistuotantoon ja kokonaisturvallisuuteen perustuvaa lähestymistapaa tukee haastatteluissa ilmenneet näkemykset sopimuspalokuntien roolista kansalaisten turvallisuusosaamisen mahdollistajana sekä myös toisinpäin palokuntalaisten osaaminen nähdään merkittävänä lisähyötynä pelastustoimelle ja yhteiskunnalle. Kehitysehdotuksien osalta sopimuspalokuntien tarjoamaa osaamista ei nähdä hyödynnettävän riittävästi pelastustoimessa. Erityisesti uusien turvallisuusuhkien valossa sopimuspalokuntien rooli poikkeusolojen toimijana sekä yhtenä toimijana osana varautumista toivotaan tunnistettavan selkeämmin.