”Avoimia kysymyksiä jo hyväksytyssä suunnitelmassa” : Julkinen keskustelu Riihimäen kaupungin palveluverkkouudistuksesta

Tämä työ käsittelee Riihimäen kaupungin palveluverkkouudistuksesta käytyä julkista keskustelua. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, miten demokraattinen keskustelukulttuuri ja päätöksenteko näkyvät Riihimäen palveluverkkouudistukseen liittyvässä viestinnässä ja vuorovaikutuksessa. Kunta-alaa muokkaavat väestörakenteelliset muutokset, kuntaliitokset ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus pakottavat kunnat miettimään palveluiden järjestämistä uusilla tavoilla. Muutokset kunnan palvelutarjonnassa herättävät julkista keskustelua, jota käydään muun muassa sosiaalisessa mediassa ja sanomalehdissä. Tarkastelemalla julkista keskustelua voidaan valottaa sitä, mihin suuntaan demokratia ja kansalaisvaikuttaminen ovat menossa. Tutkimuksen aineisto koostuu Riihimäen kaupungin tiedotteista, Pro Kotikaupunki Ry:n viestinnästä ja paikallislehti Aamupostin artikkeleista. Tutkimusmenetelmänä käytetään kehysanalyysia. Kehysanalyysin avulla voidaan ymmärtää paremmin kuntademokratiaan liittyvää keskustelua ja viestintää. Kehysanalyysi on Erving Goffmanin kehittämä tutkimusmenetelmä, jonka avulla voidaan tarkastella erilaisia tekstejä ja vuorovaikutustilanteita. Kehysanalyysin avulla selvitetään, minkälaisia sisällytyksiä ja poissulkemisia tilanteessa on käytetty. Tässä tutkimuksessa sen avulla tutkitaan sitä, minkälaisilla keinoilla keskustelun osallistujat rakentavat näkökulmiaan. Tutkimuksen teoreettinen tausta on habermasilaisessa julkisuuskäsityksessä ja Pierre Rosanvallonin vastademokratiassa. Jürgen Habermasin julkinen sfääri on tila, jossa kansalaiset voivat käydä rationaalista ja avointa keskustelua yhteisistä asioista. Vastademokratia puolestaan on perinteistä demokratiaa täydentävää toimintaa, jonka avulla kansalaiset valvovat ja arvioivat päättäjien toimintaa. Teoriavalintojen avulla syvennetään ymmärrystä siitä, mistä Riihimäellä käydyssä keskustelussa on kyse. Tarkastelemalla palveluverkkokeskustelua laajempaa kontekstia vasten hahmotetaan paremmin, minkälaista julkista keskustelua kunnissa tällä hetkellä käydään. Aineistosta löytyi viisi kehystä: ”kaupunki on palveluiden verkko”, ”leikkaukset keskiössä”, ”päätöksenteon kyseenalaistaminen”, ”lähikoulujen lakkauttamissuunnitelma” ja ”poliittinen debatti”. Analyysin avulla selvisi, että keskustelutahot määrittelevät palveluverkkouudistuksen olennaisimmat teemat ja käsitteet eri tavalla. Tästä pääteltiin, että keskustelijoiden välillä vallitsee intressien ja roolien muodostama kuilu, minkä vuoksi keskustelu ei tunnu kuntalaisista avoimelta ja rakentavalta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Riihimäen kaupungin palveluverkkouudistukseen liittyvässä keskustelussa osallistujat toteuttavat pitkälti omia roolejaan kansalaisina ja päättäjinä. Vastademokraattinen toiminta täydentää aktiivista julkista keskustelua, joka käsittelee niin uudistusta, kuin päätöksenteon avoimuutta ja itse keskusteluakin.