Kuntien ICT-hankintojen sopimuskauden aikaiset sopimusmuutokset ja lisätilaukset
Virtanen, Venla (2019)
Virtanen, Venla
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019110136222
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019110136222
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan julkisten ICT-hankintoihin kohdistuvia sopimusmuutoksia sekä lisätilauksen tekemistä suorahankinnalla tai sopimusmuutoksella. Tutkielman aihetta tutkitaan neljän kysymyksen pohjalta: 1) Milloin hankintasopimukseen voidaan tehdä sopimuskaudella muutoksia? 2) Milloin julkisissa ICT-hankinnoissa vasta sopimuskaudella tietoon tulleet tarpeet lisätöistä tai -palveluista voidaan hankkia soveltamatta hankintalain kilpailuttamisvelvollisuutta? 3) Milloin lisätilaukseen sovelletaan suorahankintaa ja milloin tehdään sopimusmuutos? 4) Milloin suorahankinnat ovat mahdollisia ICT-hankinnoissa?
Tutkimusongelmaa lähestytään lainopin eli oikeusdogmatiikan kautta ja selvitetään voimassa olevan oikeuden avulla sopimusmuutosten ja lisätilausten tekemistä. Voimassa olevan oikeuden sisältöä tulkitaan erityisesti hankintalain esitöiden, hankintadirektiivin sekä tuomioistuinratkaisujen avulla. Tutkielman kysymyksiin haetaan vastausta myös oikeuskirjallisuudesta.
Hankintasopimuksen muuttaminen on pääsääntöisesti kiellettyä, kun kyseessä on EU-kynnysarvon ylittävä ja kansallisen kynnysarvon ylittävä E liitteen mukainen palveluhankinta sekä käyttöoikeussopimus. Lisätilauksen voi tehdä sopimusmuutoksella tai suorahankinnalla ja näitä koskevat säädökset ovat hyvin päällekkäisiä. Lisätilauksen ja sopimusmuutoksen tekeminen on sallittua silloin, kun alkuperäisessä hankintasopimuksessa on mainittu sopimuskauden aikaisista muutoksista tai lisätilauksista. Lisätilaus ja sopimusmuutos on sallittu myös erityistilanteissa, vaikka sopimukseen ei olisi siitä kirjoitettu ehtoa. Lisätilauksen tekemisen sallittavuus perustuu usein teknisiin ja yhteensopimattomuus ongelmasyihin. Näiltä ongelmilta vältytään, kun lisätilauksen voi toimittaa tietty toimittaja.
Tutkimusongelmaa lähestytään lainopin eli oikeusdogmatiikan kautta ja selvitetään voimassa olevan oikeuden avulla sopimusmuutosten ja lisätilausten tekemistä. Voimassa olevan oikeuden sisältöä tulkitaan erityisesti hankintalain esitöiden, hankintadirektiivin sekä tuomioistuinratkaisujen avulla. Tutkielman kysymyksiin haetaan vastausta myös oikeuskirjallisuudesta.
Hankintasopimuksen muuttaminen on pääsääntöisesti kiellettyä, kun kyseessä on EU-kynnysarvon ylittävä ja kansallisen kynnysarvon ylittävä E liitteen mukainen palveluhankinta sekä käyttöoikeussopimus. Lisätilauksen voi tehdä sopimusmuutoksella tai suorahankinnalla ja näitä koskevat säädökset ovat hyvin päällekkäisiä. Lisätilauksen ja sopimusmuutoksen tekeminen on sallittua silloin, kun alkuperäisessä hankintasopimuksessa on mainittu sopimuskauden aikaisista muutoksista tai lisätilauksista. Lisätilaus ja sopimusmuutos on sallittu myös erityistilanteissa, vaikka sopimukseen ei olisi siitä kirjoitettu ehtoa. Lisätilauksen tekemisen sallittavuus perustuu usein teknisiin ja yhteensopimattomuus ongelmasyihin. Näiltä ongelmilta vältytään, kun lisätilauksen voi toimittaa tietty toimittaja.