Ei kaikkia munia samaan koriin : Tarkastelussa Laitilan kaupungin elinvoimatekijät
Pihlman, Camilla (2019)
Pihlman, Camilla
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019103136126
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019103136126
Tiivistelmä
Elinvoima on käsitteenä monitulkintainen. Se on monitulkintaisuudestaan huolimatta yksi merkittävimmistä tavoitteista Suomen kunnissa. Tutkielmassani tarkastelen elinvoimaisuuden käsitettä erityisesti kuntakontekstissa tarkasteltuna. Tavoitteena on määritellä, mitä elinvoima on, ja millaiset perusteet sen muodostumiselle kunnassa ovat. Elinvoimaista kuntaa kehittäessä, tulee aluekehittäjänä toimivan tahon tunnistaa ne perusteet, joilla kuntaa kehitetään. Siksi tutkielmassa tarkastellaan aluekehittämisen keskeisiä paradigmoja; endogeenista, eksogeenista ja neoendogeenista aluekehittämisen lähestymistapoja. Kuntakentällä toimintaa ohjataan vahvasti myös valtion tasolta, jolloin on perusteltua tarkastella myös keskeisiä politiikkatoimia, jotka näkyvät aluekehittämisessä sekä niiden merkitystä alueiden elinvoimaisuuteen.
Tutkielmassani peilaan elinvoiman kehittämistä valitun tutkimusalueen kautta. Tutkimusalue on Laitilan kaupunki. Keskeinen syy tutkimusalueen valintaan johtuu siitä, että kaupungissa on mahdollista nähdä maaseudun ja kaupungin toimivan samanaikaisesti. Laitila on luokiteltu laajalti ydinmaaseuduksi, ja siellä toteutetaan maaseutumaista toimintaa. Samanaikaisesti se on alueensa seutukaupunki, ja se kuuluu käynnissä olevan kaupunkipoliittisen seutukaupunkiohjelman verkostoon. Tutkielmaa varten toteutettiin tutkimushaastatteluja, joiden teemana olivat elinvoima, maaseutu-kaupunki sekä vuorovaikutus. Jokaisen tutkimushaastattelun lopuksi haastateltavia pyydettiin myös määrittelemään elinvoiman käsitettä omin sanoin ja merkitysyhteyksin. Moninaista kuntakenttää kuvatakseni, haastattelut kohdistuivat kaupungin organisaatioon, alueen Leader-ryhmään sekä yrityksiin.
Tutkielmassa tarkastellaan elinvoimaa aluekehittämisen kolmen erilaisen paradigman sekä maaseudun ja kaupungin samanaikaisuuden ja vuorovaikutuksen kautta. Tavoitteena on ymmärtää elinvoimaisuutta muodostavien tekijöiden lähtökohdat, mahdollisuudet sekä haasteet sen edistämisessä ja kehittämisessä. Tutkimushaastatteluita hyödyntäen on nostettu esiin muutama elinvoimakehitystä tukeva ja sitä haastava tekijä. Haastattelut yhdessä kirjoitetun teorian kanssa vastaavat esitettyihin tutkimuskysymyksiin. Tavoitteena on, että tutkimusaluetta ja teoriaa peilaten on mahdollista nähdä aluekehittämisen moninainen toimintakenttä, ja ymmärtää sen merkitys elinvoimakehittämisessä.
Tutkielmassani peilaan elinvoiman kehittämistä valitun tutkimusalueen kautta. Tutkimusalue on Laitilan kaupunki. Keskeinen syy tutkimusalueen valintaan johtuu siitä, että kaupungissa on mahdollista nähdä maaseudun ja kaupungin toimivan samanaikaisesti. Laitila on luokiteltu laajalti ydinmaaseuduksi, ja siellä toteutetaan maaseutumaista toimintaa. Samanaikaisesti se on alueensa seutukaupunki, ja se kuuluu käynnissä olevan kaupunkipoliittisen seutukaupunkiohjelman verkostoon. Tutkielmaa varten toteutettiin tutkimushaastatteluja, joiden teemana olivat elinvoima, maaseutu-kaupunki sekä vuorovaikutus. Jokaisen tutkimushaastattelun lopuksi haastateltavia pyydettiin myös määrittelemään elinvoiman käsitettä omin sanoin ja merkitysyhteyksin. Moninaista kuntakenttää kuvatakseni, haastattelut kohdistuivat kaupungin organisaatioon, alueen Leader-ryhmään sekä yrityksiin.
Tutkielmassa tarkastellaan elinvoimaa aluekehittämisen kolmen erilaisen paradigman sekä maaseudun ja kaupungin samanaikaisuuden ja vuorovaikutuksen kautta. Tavoitteena on ymmärtää elinvoimaisuutta muodostavien tekijöiden lähtökohdat, mahdollisuudet sekä haasteet sen edistämisessä ja kehittämisessä. Tutkimushaastatteluita hyödyntäen on nostettu esiin muutama elinvoimakehitystä tukeva ja sitä haastava tekijä. Haastattelut yhdessä kirjoitetun teorian kanssa vastaavat esitettyihin tutkimuskysymyksiin. Tavoitteena on, että tutkimusaluetta ja teoriaa peilaten on mahdollista nähdä aluekehittämisen moninainen toimintakenttä, ja ymmärtää sen merkitys elinvoimakehittämisessä.