Älykkään erikoistumisen strategiat Uudenmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Lapin maakunnissa
Lahdenperä, Eetu Anton (2019-10-29)
Lahdenperä, Eetu Anton
29.10.2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019102935510
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019102935510
Tiivistelmä
2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppupuolella tapahtunut maailmanlaajuinen talouskriisi ja sitä seurannut pitkä taantumakausi osoittivat julkisen talouden tasapainottamisen tarpeen monessa valtiossa niin kansallisella kuin alueellisella tasolla. Pitkän taantuman seurauksena pelättiin, että investointeja kohdistetaan tavallista vähemmän inhimillisen pääoman, innovaatioiden ja tutkimustoiminnan tukemiseen. Kuitenkin esimerkiksi juuri innovaatioilla on merkittävä rooli talouskasvun vauhdittajana. Euroopan unionin poliittisella tuella ja ohjauksella unionin valtioilta tai alueilta odotettiin älykkään erikoistumisen innovaatiostrategioita. Älykkäällä erikoistumisella alueiden resursseja käytetään omien vahvuuksien ja suhteellisten kilpailuetujen tukemiseen tavoitteena saada aikaan talouskasvua alueella.
Tutkimuksen kannalta keskeinen teoria on älykkään erikoistumisen teoria, sekä teorian käytännön toteuttamisen kannalta olennaiset triple helix- ja quadruple helix -yhteistyömallit. Tutkimuskohteena on kolmen erilaisen suomalaisen maakunnan alueelliset älykkään erikoistumisen innovaatiostrategiat eli RIS3 -
strategiat. Tutkimuskohdemaakunnat ovat Uusimaa, Etelä-Pohjanmaa ja Lappi. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kullakin alueella on tulkittu älykkään erikoistumisen teoriaa ja miten se on johdettu toimintaa ohjaavaksi strategiaksi. Tavoitteena on myös tuoda esiin mitä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia maakuntien älykkään erikoistumisen innovaatiostrategioissa on. Tutkimuksen metodina on käytetty kirjallisuuskatsausta sekä vertailututkimusta. Keskeisintä tutkimusaineistoa ovat valittujen kohdemaakuntien RIS3-strategia-asiakirjat. Muuta lähdeaineistoa ovat Euroopan unionin älykkään erikoistumisen strategian laadintaan tehdyt oppaat, strategian alueellisesta toteutuksesta tehdyt tutkimukset, strategia- ja hankeasiakirjat, tieteelliset tutkimukset sekä tilastoaineistot.
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että vaikka valitut kohdemaakunnat ovat lähtökohdiltaan, kuten väestörakenteeltaan, työ- ja elinkeinomarkkinoiltaan sekä fyysiseltä ympäristöltään, erilaisia, niin niiden älykkään erikoistumisen strategioiden prioriteettialojen valinnoissa oli odotettua enemmän yhteneväisiä
teemoja, muun muassa teollisuuden ja logistiikan toimialojen kohdalla. Kultakin maakunnalta löytyi myös älykkään erikoistumisen teoriaa hyvin mukaillen jokin oma, ainutlaatuinen prioriteettiala, mikä selkeästi pohjautuu alueen omiin vahvuuksiin tai kilpailuetuihin. Strategioiden luomisessa, rakenteessa
sekä toteutustoimenpiteissä on noudatettu melko hyvin Euroopan unionin tuottamia älykkään erikoistumisen strategian oppaita ja ohjeistuksia. Voidaan siis todeta, että tällaisille selkeille ohjeistuksille on tarvetta, kun jotain uutta toimintamallia tai teoriaa halutaan viedä käytäntöön.
Tutkimuksen kannalta keskeinen teoria on älykkään erikoistumisen teoria, sekä teorian käytännön toteuttamisen kannalta olennaiset triple helix- ja quadruple helix -yhteistyömallit. Tutkimuskohteena on kolmen erilaisen suomalaisen maakunnan alueelliset älykkään erikoistumisen innovaatiostrategiat eli RIS3 -
strategiat. Tutkimuskohdemaakunnat ovat Uusimaa, Etelä-Pohjanmaa ja Lappi. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kullakin alueella on tulkittu älykkään erikoistumisen teoriaa ja miten se on johdettu toimintaa ohjaavaksi strategiaksi. Tavoitteena on myös tuoda esiin mitä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia maakuntien älykkään erikoistumisen innovaatiostrategioissa on. Tutkimuksen metodina on käytetty kirjallisuuskatsausta sekä vertailututkimusta. Keskeisintä tutkimusaineistoa ovat valittujen kohdemaakuntien RIS3-strategia-asiakirjat. Muuta lähdeaineistoa ovat Euroopan unionin älykkään erikoistumisen strategian laadintaan tehdyt oppaat, strategian alueellisesta toteutuksesta tehdyt tutkimukset, strategia- ja hankeasiakirjat, tieteelliset tutkimukset sekä tilastoaineistot.
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että vaikka valitut kohdemaakunnat ovat lähtökohdiltaan, kuten väestörakenteeltaan, työ- ja elinkeinomarkkinoiltaan sekä fyysiseltä ympäristöltään, erilaisia, niin niiden älykkään erikoistumisen strategioiden prioriteettialojen valinnoissa oli odotettua enemmän yhteneväisiä
teemoja, muun muassa teollisuuden ja logistiikan toimialojen kohdalla. Kultakin maakunnalta löytyi myös älykkään erikoistumisen teoriaa hyvin mukaillen jokin oma, ainutlaatuinen prioriteettiala, mikä selkeästi pohjautuu alueen omiin vahvuuksiin tai kilpailuetuihin. Strategioiden luomisessa, rakenteessa
sekä toteutustoimenpiteissä on noudatettu melko hyvin Euroopan unionin tuottamia älykkään erikoistumisen strategian oppaita ja ohjeistuksia. Voidaan siis todeta, että tällaisille selkeille ohjeistuksille on tarvetta, kun jotain uutta toimintamallia tai teoriaa halutaan viedä käytäntöön.