Valfrihet inom social- och hälsovården : Myndigheters syn på valfrihetens inverkan i Finland och Sverige ur olika strategiska synvinklar
Brandt, Mats (2019-05-23)
Brandt, Mats
Vaasan yliopisto
23.05.2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-859-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-859-7
Tiivistelmä
Väitöskirjan tavoitteena on selvittää, millainen on valinnanvapaus sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tarkastelun aiheena on myös vaikutuksia, joita valinnanvapaudella on viranomaisten käytäntöihin eri strategisten näkökulmien kannalta. Väitöskirja perustuu verkkokyselyyn, joka on suunnattu ylemmille virkamiehille, jotka vastaavat eri viranomaisten sosiaali- ja terveydenhuollosta Suomessa ja Ruotsissa. Kyselyn avulla tutkitaan valinnanvapauden vaikutuksia rahaa seuraa asiakasta -mallin käyttöönottamisesta.
Tulokset osoittavat, että johtavien virkamiesten näkemykset valinnanvapaudesta tukevat tutkimushypoteeseja siitä, että valinnanvapaus vahvistaa palvelun käyttäjän itsemääräämisoikeutta, nostaa laatua ja on neutraali kustannuskehityksen kannalta. Suomen ja Ruotsin eri viranomaisten välillä ei ole merkittäviä eroja valinnanvapauden eduista. Tutkimuksesta käy kuitenkin ilmi, että Suomen ja Ruotsin eri viranomaisilla on erilaiset näkemykset markkinoiden, kilpailun ja palveluvalikoiman vaihtelun merkityksestä, asiakkaan valinnan edellytyksistä ja toimivien päämies-agentti-suhteiden merkityksestä. Strategia-analyysikehyksen avulla vastaajat ryhmitellään kolmeen klusteriin: riskiklusteriin, jossa on haastava monen tuottajan ympäristö, joka asettaa vaatimuksia valvonta- ja seurantastrategioille; variaatioklusteri, jossa on täydentävää ja vaihtelevaa tarjontaa; ja matalan profiilin omaava klusteri, jossa valinnanvapaudella on vähentynyt rooli.
Tulokset osoittavat, että johtavien virkamiesten näkemykset valinnanvapaudesta tukevat tutkimushypoteeseja siitä, että valinnanvapaus vahvistaa palvelun käyttäjän itsemääräämisoikeutta, nostaa laatua ja on neutraali kustannuskehityksen kannalta. Suomen ja Ruotsin eri viranomaisten välillä ei ole merkittäviä eroja valinnanvapauden eduista. Tutkimuksesta käy kuitenkin ilmi, että Suomen ja Ruotsin eri viranomaisilla on erilaiset näkemykset markkinoiden, kilpailun ja palveluvalikoiman vaihtelun merkityksestä, asiakkaan valinnan edellytyksistä ja toimivien päämies-agentti-suhteiden merkityksestä. Strategia-analyysikehyksen avulla vastaajat ryhmitellään kolmeen klusteriin: riskiklusteriin, jossa on haastava monen tuottajan ympäristö, joka asettaa vaatimuksia valvonta- ja seurantastrategioille; variaatioklusteri, jossa on täydentävää ja vaihtelevaa tarjontaa; ja matalan profiilin omaava klusteri, jossa valinnanvapaudella on vähentynyt rooli.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [519]