Valfrihet inom social- och hälsovården : Myndigheters syn på valfrihetens inverkan i Finland och Sverige ur olika strategiska synvinklar

Abstract

Avhandlingen har som mål att undersöka hurdan valfriheten är inom social- och hälsovården. Den undersöker också vilka effekter som valfriheten har på förfarandet hos myndigheterna ur olika strategiska synvinklar. Avhandlingen bygger på en webbenkät som riktats till ledande tjänstemän som ansvarar för social- och hälsovården vid olika myndigheter i Finland och Sverige. Med hjälp av enkäten undersöks inverkan av att man infört valfrihet enligt pengar följer kunden–modeller.

Resultaten visar att de ledande tjänstemännens syn på valfriheten ger stöd för forskningshypoteserna att valfriheten stärker servicebrukarens självbestämmande, höjer på kvaliteten och är neutral vad gäller kostnadsutvecklingen. Det finns inga större skillnader i synen på nyttan med valfriheten mellan de olika myndigheterna i Finland och Sverige. Undersökningen visar dock att de olika myndigheterna i Finland och Sverige har olika syn på betydelsen av marknad, konkurrens och variation i serviceutbudet, kundvalets förutsättningar samt betydelsen av en fungerande principal-agentrelation. Med hjälp av en analysram för olika strategiska infallsvinklar grupperas respondenterna i tre kluster: ett riskkluster, med en utmanande flerproducentmiljö som ställer krav på strategier för kontroll och uppföljning; ett variationskluster, med kompletterande och varierande utbud; samt ett lågprofilkluster där valfriheten har en begränsad roll.

Väitöskirjan tavoitteena on selvittää, millainen on valinnanvapaus sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tarkastelun aiheena on myös vaikutuksia, joita valinnanvapaudella on viranomaisten käytäntöihin eri strategisten näkökulmien kannalta. Väitöskirja perustuu verkkokyselyyn, joka on suunnattu ylemmille virkamiehille, jotka vastaavat eri viranomaisten sosiaali- ja terveydenhuollosta Suomessa ja Ruotsissa. Kyselyn avulla tutkitaan valinnanvapauden vaikutuksia rahaa seuraa asiakasta -mallin käyttöönottamisesta.

Tulokset osoittavat, että johtavien virkamiesten näkemykset valinnanvapaudesta tukevat tutkimushypoteeseja siitä, että valinnanvapaus vahvistaa palvelun käyttäjän itsemääräämisoikeutta, nostaa laatua ja on neutraali kustannuskehityksen kannalta. Suomen ja Ruotsin eri viranomaisten välillä ei ole merkittäviä eroja valinnanvapauden eduista. Tutkimuksesta käy kuitenkin ilmi, että Suomen ja Ruotsin eri viranomaisilla on erilaiset näkemykset markkinoiden, kilpailun ja palveluvalikoiman vaihtelun merkityksestä, asiakkaan valinnan edellytyksistä ja toimivien päämies-agentti-suhteiden merkityksestä. Strategia-analyysikehyksen avulla vastaajat ryhmitellään kolmeen klusteriin: riskiklusteriin, jossa on haastava monen tuottajan ympäristö, joka asettaa vaatimuksia valvonta- ja seurantastrategioille; variaatioklusteri, jossa on täydentävää ja vaihtelevaa tarjontaa; ja matalan profiilin omaava klusteri, jossa valinnanvapaudella on vähentynyt rooli.

The aim of the dissertation is to investigate freedom of choice in social services and health care. It also examines the effects of choice on procedures at authorities from different strategic perspectives. The dissertation is based on a web survey sent to senior staff responsible for social services and health care at authorities in Finland and Sweden. The impacts of the introduction of freedom of choice according to the money follows the customer models are studied with the help of the survey.

The results show that the views among senior staff support the research hypotheses that the freedom of choice strengthens the service user's autonomy, it raises the quality and it is neutral in terms of cost development. There are no major differences regarding the benefits of freedom of choice between the various authorities in Finland and Sweden. However, the survey shows that the different authorities in Finland and Sweden have different views on the importance of the market, competition and variation in the services offered, the conditions of the customer choice and the importance of a functioning principal-agent relationship. Using an analysis framework for different strategic approaches, respondents are grouped into three clusters: a risk cluster, with a challenging multi-producer environment that requires strategies for control and follow-up; a cluster of varieties, where services complement each other; and a low profile cluster where the freedom of choice has a limited role.