Luontoavusteiset hyvinvointipalvelut maaseudun kehittämisessä : Green Care -toiminnan edellytykset Vöyrillä ja Mustasaaressa

Abstract

Tämän aluetieteeseen pohjautuvan kehittämisorientoituneen tapaustutkimuksen tavoitteena on ollut kuvata Green Care -toiminnan nykyisiä ilmenemismuotoja ja toimintaa määrittäviä paikkaan perustuvia tekijöitä suhteessa kestävyyden ulottuvuuksiin. Pohjanmaalle Vöyrin ja Mustasaaren alueelle keskittyvässä tutkimuksessa saatiin esiin niitä kulttuurisia (kieli, toimintatavat, päätöksentekokulttuuri), sosiaalisia (osaaminen, osallisuus, verkostot), ekologisia (luonnon monimuotoisuus, maatilaympäristöt ja kotieläimet, ainutlaatuinen saaristo ja meri) ja taloudellisia tekijöitä (pientilat ja mikroyrittäjyys, eri toimijoiden taloudellinen toimintaympäristö), jotka yhdessä sijainnin kanssa muodostavat niitä edellytyksiä ja reunaehtoja, joiden puitteissa toiminta tapahtuu ja voi kehittyä jatkossa. Paikkaperustaisen lähestymistavan mukaan maamme eri osien luonnonmaantieteelliset ominaisuudet, elinkeinorakenne ja sosiokulttuuriset tekijät muodostavat oman ainutlaatuisen kontekstinsa Green Care -toiminnalle. Tutkimuksen teoreettinen nk. hyvinvoinnin maantieteen viitekehys rakentuu ajatukselle, jonka mukaan Green Care -toiminta, paikkaperustaisuus ja kestävä kehitys toimivat maaseudun kehittämisen elementteinä, joiden avulla pyritään edistämään maaseutualueiden kokonaisvaltaisesti kestävää hyvinvointia.

Tutkimusaineisto koostui teemahaastatteluista, joihin osallistui 12 alueella toimivaa sosiaali- ja terveysalan viranomaisten tai järjestöjen edustajaa sekä kahdeksan nykyistä tai potentiaalista luontoavusteisia menetelmiä hyödyntävää yrittäjää. Haastatteluista saatua laadullista aineistoa on analysoitu teemoittain sisällönanalyysin avulla. Sekä sote-viranomaisten, -yhdistysten että yrityskentän edustajat näkivät luontoavusteisella toiminnalla olevan paljon kehittämispotentiaalia tutkitulla alueella. Molempien kuntien alueilla on sekä korkeatasoista menetelmällistä osaamista että toimintaan soveltuvia luonnonympäristöjä, maatiloja ja muita toimintaympäristöjä, joissa palvelutuotantoa olisi mahdollista lisätä ja kehittää edelleen. Kaiken kaikkiaan uusien luontoavusteisten menetelmien käyttöönottoon suhtauduttiin positiivisesti ja Green Care -toiminnalla nähtiin olevan monia hyötyjä ja mahdollisuuksia esimerkiksi erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten, mielenterveyskuntoutujien ja ikäihmisten tukipalveluissa.

Luontoavusteisten palveluiden hyödyntämiseen liittyi tutkitulla alueella monia sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia haasteita. Haastatteluissa esiin tulleet palvelutarpeet ja paikallinen yksityinen tarjonta eivät kohdanneet kaikkien asiakasryhmien osalta. Esteinä luontoavusteisten palvelujen käyttöönotolle nähtiin yhteisten toimintamallien, verkostoitumisen sekä kielirajat ylittävän yhteistyön puutteiden lisäksi taloudellisten resurssien niukkuus. Suurimmat esteet palvelutoiminnan vakiinnuttamiselle liittyivät hallinnollisiin ja poliittisiin päätöksentekomekanismeihin, joihin uusien palvelukonseptien sisällyttäminen on haastavaa osittain siitä syystä, etteivät mekanismit tue riittävästi aitoa paikkaperusteista toimintatapaa. Parhaimmillaan paikkaperustainen hallinta voisi yhdistää luontevasti erilaisia palveluita käyttävien asiakkaiden sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden voimavarat yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kestävän hyvinvoinnin tavoittelussa Green Care -toiminnan paikkaan perustuva kehittäminen voisikin toimia yhtenä avauksena suunnittelupohjan laajentamiseksi ja paikallisen tason näkökulmien huomioimiseksi kansallisen ja tulevan sote-aluetason päätöksenteossa.