"Kielikylpy on osa minua" : entisten kielikylpyoppilaiden käsitykset kielistään = "Kielikylpy on osa minua" : tidigare språkbadselever om sina språk
Sjöberg, Sannina; West, Mia (2017)
Sjöberg, Sannina
West, Mia
Vaasan yliopisto
2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-757-6
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-757-6
Kuvaus
vertaisarvioitu
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää mitä kielikylpyoppilaiden kielitaidoille, kielenkäytölle ja asenteille tapahtuu kielikylvyn jälkeen. Keskeistä tutkimuksessa on entisten kielikylpyoppilaiden oma näkemys kielitaidoistaan, missä määrin he tällä hetkellä käyttävät ruotsia ja millaiset asenteet heillä on ruotsin kieltä ja kielikylpyopetusta kohtaan. Lisäksi selvitetään entisten kielikylpyoppilaiden näkemystä omasta kielenkäytöstään ja kielitaidoistaan myös muissa kielissä. Tutkimukseen vastasivat 103 entistä kielikylpyoppilasta, jotka ovat osallistuneet kielikylpyopetukseen kielikylpykouluissa ympäri Suomea ja päättäneet kielikylpyopetuksen vuosina 1997–2015. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä toimi nettikysely. Analyysimenetelmänä toimii neksusanalyysi. Neksusanalyysissä keskeistä on sosiaalinen toiminta, joka tässä tapauksessa on entisten kielikylpyoppilaiden kielenkäyttö. Tulokset osoittavat, että entiset kielikylpyoppilaat arvioivat omat kielitaitonsa suhteellisen korkeatasoisiksi. Noin puolet tutkimukseen vastanneista pitää itseään kaksikielisenä, kun taas reilu kolmasosa pitää itseään monikielisenä. Tutkimukseen vastanneilla näyttää olevan positiiviset asenteet ruotsin kieltä ja muita kieliä kohtaan; he näyttävät olevan kiinnostuneita kielistä ja ahkeria kielenkäyttäjiä sekä ruotsin kielessä että muissa kielissä. Lisäksi vastaajat näyttävät olevan erittäin tyytyväisiä kielikylpyopetukseen; selvä enemmistö on sitä mieltä, että kielikylvystä on ollut paljon hyötyä. Parasta kielikylpyopetuksessa katsottiin olevan itse opetusmetodi sekä sen tarjoamat kielitaidot. Kielikylpyopetusta voisi tutkimukseen osallistuneiden mukaan kehittää siten, että tarjottaisiin enemmän ruotsinkielistä opetusta yläkoulussa, enemmän kielioppia, enemmän kannustamista ruotsin puhumiseen, enemmän kielikylpyopetusta yleisesti sekä enemmän äidinkielenopetusta (suomea).