"Kielikylpy on osa minua" : entisten kielikylpyoppilaiden käsitykset kielistään = "Kielikylpy on osa minua" : tidigare språkbadselever om sina språk

Abstract

Syftet med denna undersökning är att utreda vad som händer med språkfärdigheterna, språkanvändningen och attityderna hos språkbadselever efter språkbadet. De centrala forskningsfrågorna är: hurudana språkfärdigheter anser sig tidigare språkbadselever ha, hur mycket svenska använder de för tillfället och hurudana attityder har de gentemot det svenska språket och språkbadsundervisningen. Därtill utreds de tidigare språkbadselevernas språkanvändning och språkfärdigheter enligt egen uppfattning även i andra språk. Informanterna består av 103 tidigare språkbadselever som gått i språkbadsundervisning i språkbadsskolor runtom i Finland och som slutfört språkbadet under åren 1997–2015. Materialinsamlingsmetoden för undersökningen är webbenkäter. Analysmetoden som används är nexusanalys. I nexusanalys är en social handling det centrala, i det här fallet tidigare språkbadselevers språkanvändning. Resultaten visar att de tidigare språkbadseleverna bedömer sina språkfärdigheter relativt högt. Ungefär hälften av informanterna anser sig vara tvåspråkiga, medan en dryg tredjedel anser sig vara flerspråkiga. Informanterna har positiva attityder gentemot det svenska språket, språkbad och andra språk; de verkar vara språkintresserade samt uppger sig vara flitiga användare av svenska och andra språk. Därtill uppger de sig vara mycket nöjda med språkbadsundervisningen; en klar majoritet anser sig haft mycket nytta av språkbadsundervisningen. Det bästa med språkbadsundervisningen anses oftast vara själva undervisningsmetoden och språkfärdigheterna i svenska som den erbjudit. Enligt informanterna kunde språkbadsundervisningen utvecklas genom att ha mera undervisning på svenska i högstadiet, mera grammatikundervisning, mera uppmuntran till att tala svenska, mera språkbadsundervisning överlag samt mera modersmålsundervisning (finska).

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää mitä kielikylpyoppilaiden kielitaidoille, kielenkäytölle ja asenteille tapahtuu kielikylvyn jälkeen. Keskeistä tutkimuksessa on entisten kielikylpyoppilaiden oma näkemys kielitaidoistaan, missä määrin he tällä hetkellä käyttävät ruotsia ja millaiset asenteet heillä on ruotsin kieltä ja kielikylpyopetusta kohtaan. Lisäksi selvitetään entisten kielikylpyoppilaiden näkemystä omasta kielenkäytöstään ja kielitaidoistaan myös muissa kielissä. Tutkimukseen vastasivat 103 entistä kielikylpyoppilasta, jotka ovat osallistuneet kielikylpyopetukseen kielikylpykouluissa ympäri Suomea ja päättäneet kielikylpyopetuksen vuosina 1997–2015. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä toimi nettikysely. Analyysimenetelmänä toimii neksusanalyysi. Neksusanalyysissä keskeistä on sosiaalinen toiminta, joka tässä tapauksessa on entisten kielikylpyoppilaiden kielenkäyttö. Tulokset osoittavat, että entiset kielikylpyoppilaat arvioivat omat kielitaitonsa suhteellisen korkeatasoisiksi. Noin puolet tutkimukseen vastanneista pitää itseään kaksikielisenä, kun taas reilu kolmasosa pitää itseään monikielisenä. Tutkimukseen vastanneilla näyttää olevan positiiviset asenteet ruotsin kieltä ja muita kieliä kohtaan; he näyttävät olevan kiinnostuneita kielistä ja ahkeria kielenkäyttäjiä sekä ruotsin kielessä että muissa kielissä. Lisäksi vastaajat näyttävät olevan erittäin tyytyväisiä kielikylpyopetukseen; selvä enemmistö on sitä mieltä, että kielikylvystä on ollut paljon hyötyä. Parasta kielikylpyopetuksessa katsottiin olevan itse opetusmetodi sekä sen tarjoamat kielitaidot. Kielikylpyopetusta voisi tutkimukseen osallistuneiden mukaan kehittää siten, että tarjottaisiin enemmän ruotsinkielistä opetusta yläkoulussa, enemmän kielioppia, enemmän kannustamista ruotsin puhumiseen, enemmän kielikylpyopetusta yleisesti sekä enemmän äidinkielenopetusta (suomea).