What’s in a Name? Translation into Finnish of Tolkien’s Character and Place Names in Taru Sormusten Herrasta
Huvila, Tanja (2016)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielma tehtiin kirjasta The Lord of the Rings ja sen käännöksestä Taru Sormusten Herrasta. Sekä alkuperäisen kirjan että käännöksen suosio on kasvanut filmatisoinnin ansiosta. Käännöksestä on julkaistu uusi painos viimeksi vuonna 2014, jolloin suomennos myös tarkistettiin. Kirjan suosiosta kertoo se kuinka useita hahmojen nimistä on annettu Suomessa nimeksi lapsille, vaikka nimet eivät ole ”suomalaisia”. Tutkielma tehtiin Tolkienin nimien käännöksistä. Nimet kerättiin ensin alkuperäisteoksesta The Lord of the Rings ja kohdistettiin sitten vastaavaan kohtaan käännöksessä. Sen jälkeen nimien ilmenemistiheys laskettiin alkuperäisteoksessa ja tutkielmaan valittiin ne hahmon- ja paikannimet, jotka mainittiin vain kerran ja kaksikymmentä useimmin mainittua hahmon- ja paikannimeä. Nimien käännökset jaoteltiin eri kategorioihin sen perusteella mitä niille oli tapahtunut käännösprosessissa. Nämä kategoriat ovat: sanatarkka käännös, lainaaminen, muokkaaminen, yhdistelmä, uusi nimi ja käännöslaina.
Nimiä tarkasteltiin pääasiassa Lawrence Venutin käsitteiden ’kotouttaminen’ ja ’vieraannuttaminen’ avulla. Lainaaminen on puhtaasti ’vieraannuttava’ strategia, kun taas sanatarkka käännös ja käännöslaina ovat ’kotouttavia’ strategioita. Yhdistelmä on sekä ’vieraannuttava’, että ’kotouttava’. Muokkaaminen ja uusi nimi voivat olla joko ’kotouttavia’ tai ’vieraannuttava’. Samalla keskusteltiin myös kääntäjän näkyvyydestä tai näkymättömyydestä. ’Vieraannuttavat’ strategiat tuovat kääntäjän näkyviin ja ’kotouttavissa’ strategioissa kääntäjä on näkymätön. Nimien kohdalla viitekehyksenä toimi nimeäminen yleisesti ja nimien valinta ja käyttö kirjallisuudessa, eritoten fantasiakirjallisuudessa. Tärkein malli nimien kääntämiselle tulee tutkielmassa Ainialalta, Saarelmalta ja Sjöblomilta. Heidän mukaansa on neljä mahdollista tapaa käsitellä nimiä fiktiossa: laina, käännös, mukaelma ja korvaaminen. Nimiä tarkasteltiin näiden kategorioiden avulla ja tutkielmassa pyrittiin selvittämään millä tavoin Tolkienin nimet on käännetty ja onko nimen ilmenemistiheydellä ollut vaikutusta nimen kääntämistapaan.
Nimiä tarkasteltiin pääasiassa Lawrence Venutin käsitteiden ’kotouttaminen’ ja ’vieraannuttaminen’ avulla. Lainaaminen on puhtaasti ’vieraannuttava’ strategia, kun taas sanatarkka käännös ja käännöslaina ovat ’kotouttavia’ strategioita. Yhdistelmä on sekä ’vieraannuttava’, että ’kotouttava’. Muokkaaminen ja uusi nimi voivat olla joko ’kotouttavia’ tai ’vieraannuttava’. Samalla keskusteltiin myös kääntäjän näkyvyydestä tai näkymättömyydestä. ’Vieraannuttavat’ strategiat tuovat kääntäjän näkyviin ja ’kotouttavissa’ strategioissa kääntäjä on näkymätön. Nimien kohdalla viitekehyksenä toimi nimeäminen yleisesti ja nimien valinta ja käyttö kirjallisuudessa, eritoten fantasiakirjallisuudessa. Tärkein malli nimien kääntämiselle tulee tutkielmassa Ainialalta, Saarelmalta ja Sjöblomilta. Heidän mukaansa on neljä mahdollista tapaa käsitellä nimiä fiktiossa: laina, käännös, mukaelma ja korvaaminen. Nimiä tarkasteltiin näiden kategorioiden avulla ja tutkielmassa pyrittiin selvittämään millä tavoin Tolkienin nimet on käännetty ja onko nimen ilmenemistiheydellä ollut vaikutusta nimen kääntämistapaan.