Tarkastusvaliokunnat kirjallisuuden ja tutkimusten näkökulmasta

Abstract

Tarkastelen tutkielmassani tarkastusvaliokuntien kehitystä ja kehitykseen johtaneita syitä. Tutkielmani tavoitteena on aiempien tarkastusvaliokuntia koskevien tutkimusten avulla luoda tarkastusvaliokunnan ideaalimalli. Ideaalimallissa pyritään huomioimaan kaikki tarkastusvaliokunnan toiminnan kannalta keskeiset tekijät, niin yleiset tekijät kuin jäsenten henkilökohtaisia ominaisuuksia koskevat tekijät. Vertaan ideaalimallia suomalaiseen tarkastusvaliokuntaohjeistukseen ja tarkoitukseni on tutkia ja pohtia oh-jeistuksen tarkoituksenmukaisuutta.

Tutkielmani on teoreettinen kirjallisuustutkimus ja tutkimusmenetelmäni on käsi-teanalyyttinen. Tutkielmani tavoitteisiin pyrin löytämään vastauksia käsiteanalyysin keinoin. Käsiteanalyysin tapaan tutkielmani on teoreettinen ja kuvaileva eli deskriptii-vinen. Tutkielman aineistona on 1990−2000-luvuilla tehdyt tarkastusvaliokuntia koske-vat tutkimukset ja tarkastusvaliokuntia koskeva kirjallisuus. Aineisto on pääosin ulko-maista.

Tarkastusvaliokunnan kehitys on kulkenut erilaisten taloudellisten katastrofien kautta vapaaehtoisesta hallituksen valiokunnasta tarkoin säänneltyyn ja pakolliseen valiokun-taan. Keskeisiä ideaalitarkastusvaliokunnan piirteitä ovat sitä koskeva sääntely ja sen johdonmukainen toiminta vastuualueillaan. Jäsenten ominaisuuksien osalta keskeisiksi ideaalimallissa nousevat riippumattomuus, taloudellinen asiantuntemus, toiminta muiden yhtiöiden hallituksissa, toiminta aktiivisena johtajana. Verrattaessa tarkastusvaliokuntien ideaalimallia ja suomalaista ohjeistusta ainoa ero koskee valiokunnan jäsenten palkkioiden maksutapaa. Suomalaisessa ohjeistuksessa kannustetaan maksamaan halli-tuksen palkkiot yhtiön osakkeina, kun taas ideaalimallissa tätä valiokunnan jäsenten omistusta yhtiöstä ei pidetä hyvänä asiana. Kokonaisuudessaan suomalaista ohjeistusta voidaan kuitenkin vertailun perusteella pitää tarkoituksenmukaisena ja oikeaan suuntaan ohjaavana.