Henkilöstön suoran osallistumisen suhde valtionhallinnon johdon ihmis- ja johtamiskäsityksiin
Wilskman, Noona (2013)
Wilskman, Noona
2013
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Henkilöstön suora osallistuminen on noussut viime vuosina yhä useammin esiin asiantuntijoiden ja poliitikkojen medialausunnoissa ja jopa nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa. Tässä tutkielmassa syvennytään siihen, mitä suora osallistuminen tarkoittaa, ja keskitytään tarkastelemaan henkilöstön suoran osallistumisen kehitystä ja nykytilaa valtionhallinnossa. Henkilöstön osallistuminen on johdosta lähtöisin olevaa aktiivista päätöksenteon ja kehittämisen jalkauttamista pienestä piiristä koko henkilöstön ja organisaation yhteiseksi asiaksi. Suoralla henkilöstön osallistumisella viitataan tässä tutkielmassa henkilöstön mahdollisuuteen osallistua joko suoraan yksilöinä tai yhteisöllisesti oman organisaationsa päätöksentekoon, erityisesti työhön ja sen kehitykseen liittyvissä asioissa. Johdon ja henkilöstön väliseen ajatusten vaihtoon löytyy monenlaisia osallistumisen muotoja ja osallistumista mahdollistavia työnorganisointitapoja, mutta kaikissa on yksi yhteinen tavoite, eli henkilöstön ideoiden ja ajatusten tehokkaampi hyödyntäminen organisaation kehityksen ja tavoitteen saavuttamisen tukena.
Tiukentuvassa taloustilanteessa tuottavuutta, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta parantavat työkalut ovat nousseet yhä tärkeämpään rooliin, joten tässä tutkielmassa selvitetään, millaisia henkilöstön suoran osallistumisen muotoja valtionhallinnossa on käytössä, ja miten henkilöstön suora osallistuminen on kehittynyt valtionhallinnossa. Tutkielmassa peilataan dokumenttianalyysin keinoin henkilöstön suoran osallistumisen kehitystä johdon ihmis- ja johtamiskäsitysten muutokseen. Lisäksi tarkastellaan tällä hetkellä valtionhallinnossa käytössä olevia henkilöstön suoran osallistumisen muotoja ja sitä mitä ne kertovat nykyisen johdon ihmis- ja johtamiskäsityksistä. Dokumenttianalyysissä hyödynnetään pääasiassa viranomaisasiakirjoja ja -dokumentteja. Nykytilaa tarkasteltaessa dokumenttianalyysin tarkastelussa keskitytään tämän hetkisen hallituksen yhteen kärkihankkeeseen, Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaan ja sen alle sijoittuvaan Inhimillisen pääoman -ryhmään ja -suunnitelmiin.
Dokumenttianalyysin perusteella voidaan todeta, että vaikka poliittista tahtoa on ollut, erilaisia työryhmiä perustettu ja jopa pakotteisiin mahdollistava laki on saatettu voimaan, ei tavoiteltuja tuloksia henkilöstön suoran osallistumisen parantamiseksi olla saavutettu. Kataisen hallitusohjelman kirjauksen perusteella tuleva vaikutelma henkilöstön suoran osallistumisen parantamisen tavoitteista näyttää hälventyneen Vaikuttavuus- ja tuloksellisuushankeen edetessä. Käsitteellisesti henkilöstön osallistuminen on kadonnut Inhimillisen pääoman –ryhmän kehittämisalueista, eikä sitä ehkä tästä syystä käsitellä kovinkaan yhtenäisenä työnorganisointitapana. Teoriaosuuden perusteella voidaan todeta, että tutkimukset korostavat kuitenkin henkilöstön osallistumisen ja sen avulla tavoiteltavan tuottavuuden parantamisen yhteydessä kokonaisuuden hallintaa ja yhtenäistä loppuun asti mietittyä henkilöstön suoran osallistumisen mahdollistavaa työnorganisointitapaa. Tämän perusteella voidaan todeta, että hallitusohjelman tavoitteet henkilöstön osallistumismahdollisuuksien ja sitä kautta organisaation tuottavuuden ja henkilöstön työhyvinvoinnin parantamisesta näyttävät jäävän melko kauaksi todellisuudesta.
Tiukentuvassa taloustilanteessa tuottavuutta, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta parantavat työkalut ovat nousseet yhä tärkeämpään rooliin, joten tässä tutkielmassa selvitetään, millaisia henkilöstön suoran osallistumisen muotoja valtionhallinnossa on käytössä, ja miten henkilöstön suora osallistuminen on kehittynyt valtionhallinnossa. Tutkielmassa peilataan dokumenttianalyysin keinoin henkilöstön suoran osallistumisen kehitystä johdon ihmis- ja johtamiskäsitysten muutokseen. Lisäksi tarkastellaan tällä hetkellä valtionhallinnossa käytössä olevia henkilöstön suoran osallistumisen muotoja ja sitä mitä ne kertovat nykyisen johdon ihmis- ja johtamiskäsityksistä. Dokumenttianalyysissä hyödynnetään pääasiassa viranomaisasiakirjoja ja -dokumentteja. Nykytilaa tarkasteltaessa dokumenttianalyysin tarkastelussa keskitytään tämän hetkisen hallituksen yhteen kärkihankkeeseen, Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaan ja sen alle sijoittuvaan Inhimillisen pääoman -ryhmään ja -suunnitelmiin.
Dokumenttianalyysin perusteella voidaan todeta, että vaikka poliittista tahtoa on ollut, erilaisia työryhmiä perustettu ja jopa pakotteisiin mahdollistava laki on saatettu voimaan, ei tavoiteltuja tuloksia henkilöstön suoran osallistumisen parantamiseksi olla saavutettu. Kataisen hallitusohjelman kirjauksen perusteella tuleva vaikutelma henkilöstön suoran osallistumisen parantamisen tavoitteista näyttää hälventyneen Vaikuttavuus- ja tuloksellisuushankeen edetessä. Käsitteellisesti henkilöstön osallistuminen on kadonnut Inhimillisen pääoman –ryhmän kehittämisalueista, eikä sitä ehkä tästä syystä käsitellä kovinkaan yhtenäisenä työnorganisointitapana. Teoriaosuuden perusteella voidaan todeta, että tutkimukset korostavat kuitenkin henkilöstön osallistumisen ja sen avulla tavoiteltavan tuottavuuden parantamisen yhteydessä kokonaisuuden hallintaa ja yhtenäistä loppuun asti mietittyä henkilöstön suoran osallistumisen mahdollistavaa työnorganisointitapaa. Tämän perusteella voidaan todeta, että hallitusohjelman tavoitteet henkilöstön osallistumismahdollisuuksien ja sitä kautta organisaation tuottavuuden ja henkilöstön työhyvinvoinnin parantamisesta näyttävät jäävän melko kauaksi todellisuudesta.