Johtamisen megatrendit New Public Managementin jälkeen: Hallintotieteellinen kirjallisuuskatsaus post-NPM:n sisällöistä ja kehityksestä sekä esiintymisestä terveydenhuollon johtamisessa
Vironen, Katri (2015)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Uusi julkisjohtaminen eli New Public Management on ollut merkittävimpiä kansainvälisiä trendejä julkisessa hallinnossa viime vuosikymmenillä. NPM ideologia on ohjannut julkisen sektorin muutoksia useassa maassa ja se on omaksuttu pysyväksi ja normaaliksi käytännöksi virkamiesten keskuudessa. New Public Managementin johtamiskonseptilla on saavutettu mittavaa tehokkuutta lisää, mutta on myös dokumentoitu huoli sen ongelmista. Ongelmat ovat saaneet aikaan toisen sukupolven NPM reformeja, joita kutsutaan post-NPM reformeiksi. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää eroaako post-NPM ja miten New Public Managementista sekä mitkä keskeiset tekijät selittävät post-NPM kehityksen.
New Public Managementin mukainen tehokkuus- ja tuottavuusajattelu on ollut osa myös terveydenhuollon johtamista. Sosiaali- ja terveydenhuolto on julkisen sektorin alue, joka on parhaillaan suurien muutoksien keskellä. Sote-uudistus ja kuntien heikko taloudellinen tilanne vaikuttavat terveydenhuollon muutoksiin. Tutkimuksen kolmantena tehtävänä on selvittää miten post-NPM piirteitä on näkyvissä suomalaisen julkisen terveydenhuollon johtamistrendeissä.
Tutkimus on teoreettinen ja sen tavoitteena on käsitteellinen analyysi tutkimuskohteesta. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koottiin tutkimusartikkeleista, jotka valittiin kansainvälisistä hallintotieteellisistä aikakauslehdistä tarkkojen valintakriteerien mukaan. Tutkimusta täydennettiin dokumenttianalyysillä. Dokumenttianalyysin tavoitteena oli analysoida terveydenhuollon organisaation johtamismuutoksia etsien kirjallisuuskatsauksessa esille nousseita NPM:n jälkeisiä johtamisen megatrendejä kohdeorganisaation käytännön johtamismuutoksista.
Post-NPM:n keskeisimpinä megatrendeinä voidaan pitää kolmea tärkeintä ominaisuutta. Arvopohjainen hyvä hallinto on post-NPM:n perusta. Toinen megatrendi liittyy post-NPM:n kehittymiseen. On tahdottu palauttaa takaisin poliittinen kontrolli ja koordinointi sekä lisätä integraatiota. Toimintoja halutaan saman budjetin ja saman johdon alle. Kolmas megatrendi on kollektiivisuus johtamisessa ja päätöksenteossa. Post-NPM hallinto toimii kuin sosiaalinen yritys, jonka tavoitteena on taloudellisen kannattavuuden ohella myös sosiaalinen merkittävyys. Palveluja tuotetaan erityisesti lähialueen asiakkaille ja moniongelmaisille. Tutkimuksen keskeisiä havaintoja on myös NPM ja post-NPM reformien voimakas sekoittuminen. Ne eivät aina erotu toisistaan selkeinä aikakausina, mikä vaikeuttaa niiden määrittelyä.
Post-NPM megatrendit ovat osa tämän päivän julkisen terveydenhuollon johtamista. Post-NPM kriteerien esiintyminen terveydenhuollon johtamisessa kuvaa, kuinka kriteerit ovat sidoksissa toisiinsa. Poliittisen tahtotilan vaatima voimakas integraatio vaatii kollektiivista yhteisymmärrystä ja kollektiivista päätöksentekoa toteutuakseen. Tähän taas ei päästä ilman samalaisia arvoja, jotka ovat yhteisten tavoitteiden takana ja jotka kaikki kokevat tärkeiksi.
New Public Managementin mukainen tehokkuus- ja tuottavuusajattelu on ollut osa myös terveydenhuollon johtamista. Sosiaali- ja terveydenhuolto on julkisen sektorin alue, joka on parhaillaan suurien muutoksien keskellä. Sote-uudistus ja kuntien heikko taloudellinen tilanne vaikuttavat terveydenhuollon muutoksiin. Tutkimuksen kolmantena tehtävänä on selvittää miten post-NPM piirteitä on näkyvissä suomalaisen julkisen terveydenhuollon johtamistrendeissä.
Tutkimus on teoreettinen ja sen tavoitteena on käsitteellinen analyysi tutkimuskohteesta. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koottiin tutkimusartikkeleista, jotka valittiin kansainvälisistä hallintotieteellisistä aikakauslehdistä tarkkojen valintakriteerien mukaan. Tutkimusta täydennettiin dokumenttianalyysillä. Dokumenttianalyysin tavoitteena oli analysoida terveydenhuollon organisaation johtamismuutoksia etsien kirjallisuuskatsauksessa esille nousseita NPM:n jälkeisiä johtamisen megatrendejä kohdeorganisaation käytännön johtamismuutoksista.
Post-NPM:n keskeisimpinä megatrendeinä voidaan pitää kolmea tärkeintä ominaisuutta. Arvopohjainen hyvä hallinto on post-NPM:n perusta. Toinen megatrendi liittyy post-NPM:n kehittymiseen. On tahdottu palauttaa takaisin poliittinen kontrolli ja koordinointi sekä lisätä integraatiota. Toimintoja halutaan saman budjetin ja saman johdon alle. Kolmas megatrendi on kollektiivisuus johtamisessa ja päätöksenteossa. Post-NPM hallinto toimii kuin sosiaalinen yritys, jonka tavoitteena on taloudellisen kannattavuuden ohella myös sosiaalinen merkittävyys. Palveluja tuotetaan erityisesti lähialueen asiakkaille ja moniongelmaisille. Tutkimuksen keskeisiä havaintoja on myös NPM ja post-NPM reformien voimakas sekoittuminen. Ne eivät aina erotu toisistaan selkeinä aikakausina, mikä vaikeuttaa niiden määrittelyä.
Post-NPM megatrendit ovat osa tämän päivän julkisen terveydenhuollon johtamista. Post-NPM kriteerien esiintyminen terveydenhuollon johtamisessa kuvaa, kuinka kriteerit ovat sidoksissa toisiinsa. Poliittisen tahtotilan vaatima voimakas integraatio vaatii kollektiivista yhteisymmärrystä ja kollektiivista päätöksentekoa toteutuakseen. Tähän taas ei päästä ilman samalaisia arvoja, jotka ovat yhteisten tavoitteiden takana ja jotka kaikki kokevat tärkeiksi.