A Voice from the Great Beyond? A Study of the Finnish Installment of Hunt Emerson's Graphic Novel Based on Samuel Taylor Coleridge’s The Rime of the Ancient Mariner
Tolppanen, Jyri (2017)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämä tutkielma käsittelee Hunt Emersonin piirtämän sarjakuva-albumin The Rime of the Ancient Mariner suomenkielistä versiota Vanhan merimiehen tarina. Suomenkielisen version on julkaissut Tammi, ja sen kääntäjäksi on mainittu Yrjö Jylhä. Sarjakuva itsessään on Emersonin tulkinta Samuel Taylor Coleridgen kirjoittamasta runosta The Rime of the Ancient Mariner ja sisältää runon kokonaisuudessaan.
Sarjakuva on julkaistu alkukielisenä vuonna 1989, mutta Jylhä on kuollut jo vuonna 1956. Jylhä on kyllä kääntänyt Coleridgen runon suomeksi, ja se on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1933. Emersonin sarjakuvaa Jylhä ei tietysti koskaan nähnyt, koska kuoli yli kaksi vuosikymmentä ennen sen julkaisua. Kustantaja on siis käyttänyt sarjakuvan käännöksenä tekstiä, joka ei huomioi sen kuvitusta lainkaan. Nimettömänä pysyvä toimittaja on paikoin myös muuttanut Jylhän tekstiä, jotta se sopisi paremmin Emersonin kuvitukseen. Tutkimuskysymys siis kuuluukin, voiko teksti toimia sarjakuvan kaltaisen multimodaalisen esityksen käännöksenä, jos se keskittyy vain tekstiin ja sivuuttaa kuvituksen täysin.
Koska esitysmuotona on sarjakuva, tutkin suomennosta käyttäen Federico Zanettinin, Nadine Celottin ja Valerio Rotan näkemyksiä sarjakuvan kääntämisestä. Sovellan analyysissäni käyttäjäkeskeisen kääntämisen keinoja selvittäessäni Emersonin sarjakuvan suomennoksen toimivuutta. Lisäksi suoritan Jylhän runokäännökselle lyhyen käännösanalyysin selvittääkseni, toimiiko se ilman kuvitusta. Siihen sovellan James T. Holmesin näkemyksiä.
Sarjakuva on julkaistu alkukielisenä vuonna 1989, mutta Jylhä on kuollut jo vuonna 1956. Jylhä on kyllä kääntänyt Coleridgen runon suomeksi, ja se on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1933. Emersonin sarjakuvaa Jylhä ei tietysti koskaan nähnyt, koska kuoli yli kaksi vuosikymmentä ennen sen julkaisua. Kustantaja on siis käyttänyt sarjakuvan käännöksenä tekstiä, joka ei huomioi sen kuvitusta lainkaan. Nimettömänä pysyvä toimittaja on paikoin myös muuttanut Jylhän tekstiä, jotta se sopisi paremmin Emersonin kuvitukseen. Tutkimuskysymys siis kuuluukin, voiko teksti toimia sarjakuvan kaltaisen multimodaalisen esityksen käännöksenä, jos se keskittyy vain tekstiin ja sivuuttaa kuvituksen täysin.
Koska esitysmuotona on sarjakuva, tutkin suomennosta käyttäen Federico Zanettinin, Nadine Celottin ja Valerio Rotan näkemyksiä sarjakuvan kääntämisestä. Sovellan analyysissäni käyttäjäkeskeisen kääntämisen keinoja selvittäessäni Emersonin sarjakuvan suomennoksen toimivuutta. Lisäksi suoritan Jylhän runokäännökselle lyhyen käännösanalyysin selvittääkseni, toimiiko se ilman kuvitusta. Siihen sovellan James T. Holmesin näkemyksiä.