Suomen ympäristöpolitiikan ohjauskeinot: Ympäristöpolitiikan toimijoiden näkemys ympäristöpolitiikan ohjauskeinoista
Takala, Satu (2011)
2011
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Ympäristöongelmat ovat monimutkaistuneet ja laajentuneet viimeisten vuosikymmenien aikana. Niiden ratkaisemiseen ei enää riitä puhdistus- ja suodatinpolitiikka, vaan vaaditaan tuotannon ja kulutuksen kokonaisvaltaista tarkastelua. Ympäristöpolitiikka kietoutuu lähes kaikkeen yhteiskunnalliseen toimintaan. Ympäristöpoliittisilla päätöksillä määritetään oikeudet ympäristön resursseihin, kuten ilmaan, veteen ja maahan, joten ne koskettavat monen eri tahon intressejä. Yksi ympäristöpolitiikan vaikeimmista päätöksistä on toimivan ohjauskeinon valinta.
Tutkimuksen kohteena ovat Suomen ympäristöpolitiikan ohjauskeinot. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mitkä ovat käytössä olevat ympäristöpolitiikan ohjauskeinot sekä millainen on se prosessi, jonka kautta ohjauskeinot valikoituvat. Tutkimuksen empiirisen osan tavoitteena on selvittää ympäristöpolitiikan toimijoiden näkemyksiä siitä, ovatko käytössä olevat ohjauskeinot tehokkaita ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä sekä onko niiden valintaprosessi toimiva. Näkemyksiä selvitettiin ympäristöpolitiikan toimijoiden, viranomaisten, ympäristöjärjestöjen ja elinkeinoelämän edustajien parissa tehtyjen teemahaastattelujen avulla.
Ohjauskeinoilla ohjataan yhteiskunnan toimintaa. Niiden avulla vaikutetaan tuotantoon ja kulutukseen sekä luodaan sosiaalisia normeja. Ohjauskeinojen valinnassa on kyse arvo- ja intressivalinnasta. Ympäristöpolitiikan ohjauskeinot voidaan ryhmitellä eri tavoin. Yleisin käytössä oleva luokittelu jakaa ohjauskeinot oikeudellis-hallinnolliseen ohjaukseen, taloudelliseen ohjaukseen sekä informaatio-ohjaukseen. Luokittelua voidaan tarkentaa lisäämällä edellisiin suunnitteluohjauksen, neuvottelevan ohjauksen sekä markkinaohjauksen. Tutkimuksessa selvisi, että ohjauskeinojen tehokkuus ja hyväksyttävyys on kohde- ja tilannesidonnaista. Joissain tilanteissa ja jonkun ympäristöasian kohdalla tietty ohjauskeino on sekä tehokas että hyväksyttävä ja jossain toisessa tilanteessa sama ohjauskeino voi olla tehoton eikä sitä voida pitää hyväksyttävänä. Mikään ohjauskeino ei ole kaikissa tilanteissa tehokas. Kaikissa tilanteissa hyväksyttävä ohjauskeino on ainoastaan informaatio-ohjaus.
Ympäristöpolitiikan ohjauskeinot valikoituvat poliittisen prosessin kautta. Poliittinen prosessi, myös ympäristöpoliittinen prosessi, koostuu tapahtumista, jotka määrittävät millaisista asioista tehdään poliittisia päätöksiä, millaisilla perusteilla päätöksiä tehdään, mitä päätetään, mihin toimiin hallinto ryhtyy toimeenpannakseen päätöksen ja mitä vaikutuksia toimilla on. Poliittiseen prosessiin liittyy aina ihmisten tai ihmisryhmien välillä vallitsevaa konsensusta sekä konflikteja. Tutkimuksessa selvisi, että poliittiselle agendalle ovat valikoituneet asiat, jotka ovat ympäristöpolitiikan toimijoiden näkemysten mukaan tärkeitä. Ympäristöpolitiikan toimijoiden näkemyksen mukaan ympäristöpolitiikka ei ole kokonaisvaltaista. Ympäristöön liittyviä kysymyksiä ei tarkastella kokonaisuutena eivätkä eri politiikan sektorit ja hallinnonalat tee riittävästi yhteistyötä. Valtionhallinnon resurssien niukkuus saattaa vaikuttaa riittävien päätösten taustatietojen selvittämiseen, joka voi johtaa päätöksentekoprosessin toimivuuden heikkenemiseen. Prosessin toimivuuden kannalta on tärkeää, että toimijoita kuullaan aidosti ja monipuolisesti.
Tutkimuksen kohteena ovat Suomen ympäristöpolitiikan ohjauskeinot. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mitkä ovat käytössä olevat ympäristöpolitiikan ohjauskeinot sekä millainen on se prosessi, jonka kautta ohjauskeinot valikoituvat. Tutkimuksen empiirisen osan tavoitteena on selvittää ympäristöpolitiikan toimijoiden näkemyksiä siitä, ovatko käytössä olevat ohjauskeinot tehokkaita ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä sekä onko niiden valintaprosessi toimiva. Näkemyksiä selvitettiin ympäristöpolitiikan toimijoiden, viranomaisten, ympäristöjärjestöjen ja elinkeinoelämän edustajien parissa tehtyjen teemahaastattelujen avulla.
Ohjauskeinoilla ohjataan yhteiskunnan toimintaa. Niiden avulla vaikutetaan tuotantoon ja kulutukseen sekä luodaan sosiaalisia normeja. Ohjauskeinojen valinnassa on kyse arvo- ja intressivalinnasta. Ympäristöpolitiikan ohjauskeinot voidaan ryhmitellä eri tavoin. Yleisin käytössä oleva luokittelu jakaa ohjauskeinot oikeudellis-hallinnolliseen ohjaukseen, taloudelliseen ohjaukseen sekä informaatio-ohjaukseen. Luokittelua voidaan tarkentaa lisäämällä edellisiin suunnitteluohjauksen, neuvottelevan ohjauksen sekä markkinaohjauksen. Tutkimuksessa selvisi, että ohjauskeinojen tehokkuus ja hyväksyttävyys on kohde- ja tilannesidonnaista. Joissain tilanteissa ja jonkun ympäristöasian kohdalla tietty ohjauskeino on sekä tehokas että hyväksyttävä ja jossain toisessa tilanteessa sama ohjauskeino voi olla tehoton eikä sitä voida pitää hyväksyttävänä. Mikään ohjauskeino ei ole kaikissa tilanteissa tehokas. Kaikissa tilanteissa hyväksyttävä ohjauskeino on ainoastaan informaatio-ohjaus.
Ympäristöpolitiikan ohjauskeinot valikoituvat poliittisen prosessin kautta. Poliittinen prosessi, myös ympäristöpoliittinen prosessi, koostuu tapahtumista, jotka määrittävät millaisista asioista tehdään poliittisia päätöksiä, millaisilla perusteilla päätöksiä tehdään, mitä päätetään, mihin toimiin hallinto ryhtyy toimeenpannakseen päätöksen ja mitä vaikutuksia toimilla on. Poliittiseen prosessiin liittyy aina ihmisten tai ihmisryhmien välillä vallitsevaa konsensusta sekä konflikteja. Tutkimuksessa selvisi, että poliittiselle agendalle ovat valikoituneet asiat, jotka ovat ympäristöpolitiikan toimijoiden näkemysten mukaan tärkeitä. Ympäristöpolitiikan toimijoiden näkemyksen mukaan ympäristöpolitiikka ei ole kokonaisvaltaista. Ympäristöön liittyviä kysymyksiä ei tarkastella kokonaisuutena eivätkä eri politiikan sektorit ja hallinnonalat tee riittävästi yhteistyötä. Valtionhallinnon resurssien niukkuus saattaa vaikuttaa riittävien päätösten taustatietojen selvittämiseen, joka voi johtaa päätöksentekoprosessin toimivuuden heikkenemiseen. Prosessin toimivuuden kannalta on tärkeää, että toimijoita kuullaan aidosti ja monipuolisesti.