Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton haasteet ja mahdollisuudet
Supi, Tommi (2016)
2016
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämä pro gradu –tutkielma tehdään omana tutkimusprojektina. Tutkimus on kvantitatiivinen kyselytutkimus, jossa sivutaan teoreettis-käsitteellistä tutkimustyyppiä. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia Suomessa toimivien, yli 250 henkilöä työllistävien yritysten ERP-järjestelmän käyttöönottoa sekä selvittää yleisesti mitkä ovat toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton haasteet ja mahdollisuudet. Kysely lähetettiin kolmellekymmenelle populaatiota edustavalle yritykselle.
Tämä pro gradu –tutkielma jakautui kahteen osaan, teoriaosuuteen sekä empiriaosuuteen. Tämän pro gradu –tutkielman ensimmäisessä luvussa käsiteltiin laaja-alaisesti toiminnanohjausjärjestelmiä, perehdyttiin niiden ominaisuuksiin sekä historiaan. Toisessa luvussa perehdyttiin toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoon liittyviin haasteisiin ja riskeihin. Kolmannessa luvussa tarkasteltiin toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton mahdollisuuksia ja hyötyjä. Neljännessä teorialuvussa perehdyttiin erilaisiin toiminnanohjausjärjestelmän arviointimenetelmiin. Empiriaosuudessa perehdyttiin aluksi tutkimusmenetelmiin. Seuraavaksi suoritettiin kymmenen kyselyyn vastanneen yrityksen tutkimustulosten taulukointi ja analysointi. Tutkimustulosten analysointia seurasi johtopäätökset ja yhteenveto.
ERP-järjestelmän käyttöönoton suurimmat haasteet liittyivät inhimillisin haasteisiin, kuten organisaatiokulttuurin ja uusien käytäntöjen konflikteihin, käyttäjien vastarintaan sekä teknisiin haasteisiin, kuten järjestelmän epäsopivuuteen organisaation liiketoimintaprosesseille. ERP-järjestelmän käyttöönoton tärkeimmät hyödyt organisaatioille olivat liiketoimintojen integrointi, joustavuuden parantuminen, informaation parantunut laatu, ja jakaminen toiminnallisten rajojen ylitse sekä kehittyneet IT-järjestelmät. Lisäksi ERP-järjestelmän käyttöönotto voi tarjota mahdollisuuden kilpailuedun tavoittelemiseen sekä parempaan asiakastyytyväisyyteen. Vastaajayrityksistä suurin osa koki toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton tehostaneen heidän osastonsa toimintaa. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto oli myös vähentänyt kustannuksia useammassa organisaatiossa kuin ei ollut. Tulokset hyväksyttiin vain suuntaa antavaksi tarkasteltaessa perusjoukkoa, sillä valittujen havaintoyksiköiden edustavuudesta suhteessa perusjoukkoon ei voitu täysin varmistua.
Tämä pro gradu –tutkielma jakautui kahteen osaan, teoriaosuuteen sekä empiriaosuuteen. Tämän pro gradu –tutkielman ensimmäisessä luvussa käsiteltiin laaja-alaisesti toiminnanohjausjärjestelmiä, perehdyttiin niiden ominaisuuksiin sekä historiaan. Toisessa luvussa perehdyttiin toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoon liittyviin haasteisiin ja riskeihin. Kolmannessa luvussa tarkasteltiin toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton mahdollisuuksia ja hyötyjä. Neljännessä teorialuvussa perehdyttiin erilaisiin toiminnanohjausjärjestelmän arviointimenetelmiin. Empiriaosuudessa perehdyttiin aluksi tutkimusmenetelmiin. Seuraavaksi suoritettiin kymmenen kyselyyn vastanneen yrityksen tutkimustulosten taulukointi ja analysointi. Tutkimustulosten analysointia seurasi johtopäätökset ja yhteenveto.
ERP-järjestelmän käyttöönoton suurimmat haasteet liittyivät inhimillisin haasteisiin, kuten organisaatiokulttuurin ja uusien käytäntöjen konflikteihin, käyttäjien vastarintaan sekä teknisiin haasteisiin, kuten järjestelmän epäsopivuuteen organisaation liiketoimintaprosesseille. ERP-järjestelmän käyttöönoton tärkeimmät hyödyt organisaatioille olivat liiketoimintojen integrointi, joustavuuden parantuminen, informaation parantunut laatu, ja jakaminen toiminnallisten rajojen ylitse sekä kehittyneet IT-järjestelmät. Lisäksi ERP-järjestelmän käyttöönotto voi tarjota mahdollisuuden kilpailuedun tavoittelemiseen sekä parempaan asiakastyytyväisyyteen. Vastaajayrityksistä suurin osa koki toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton tehostaneen heidän osastonsa toimintaa. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto oli myös vähentänyt kustannuksia useammassa organisaatiossa kuin ei ollut. Tulokset hyväksyttiin vain suuntaa antavaksi tarkasteltaessa perusjoukkoa, sillä valittujen havaintoyksiköiden edustavuudesta suhteessa perusjoukkoon ei voitu täysin varmistua.