Taloushallinnon ammattilaisten tyytyväisyys ERP-järjestelmään. Kyselytutkimus suomalaisille teollisuusyrityksille
Sipilä, Juha (2015)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Lukuisissa yrityksissä on otettu käyttöön ERP-järjestelmä. ERP-järjestelmän vaikutuksesta taloushallinnon päivittäiseen toimintaan tiedetään kuitenkin vasta vähän. Tutkielmassa on kyse ERP-järjestelmän käyttäjäarvioinnista, jossa hyödynnetään taloushallinnon ammattilaisten näkökulmaa. Tutkielman tarkoituksena on kartoittaa ERP-järjestelmän hyödyt taloushallinnolle sekä niiden yhteys taloushallinnon ammattilaisten kokonaistyytyväisyyteen. Tutkielma perustuu viimeaikaisiin Kanelloun ja Spathiksen (2013); Maheshan ja Akashin (2013) sekä Gullkvistin (2013) tutkimuksiin. Tutkielmassa on kyse jälkikäteen tehtävästä ERP-järjestelmän käyttäjäarvioinnista, joista on puutetta. ERP-järjestelmän haasteista tiedetään myös vähän. Tutkielmassa selvitetään, vaikuttaako ERP-järjestelmän ikä taloushallinnon oletettuihin hyötyihin ja taloushallinnon ammattilaisten kokonaistyytyväisyyteen.
Tutkielma alkaa kirjallisuuskatsauksella, jossa tiivistetään aikaisempia laskentatoimen tutkimuksia aiheesta sekä esitellään tietojärjestelmätieteissä kehitettyjä malleja. Tutkielma on nomoteettinen, kvantitatiivinen kyselytutkimus. Tutkielman aineisto kerätään sähköisen kyselylomakkeen avulla, joka lähetetään suuriin ja keskisuuriin suomalaisiin teollisuusyrityksiin. Tutkielmaan saatiin määräaikaan mennessä 58 käyttökelpoista vastausta (13%). Tutkielmassa testattiin hypoteeseja yksinkertaisilla tilastollisilla menetelmillä, kuten pääkomponenttianalyysillä, T-testillä, U-testillä ja lineaarisella regressioanalyysillä.
Tulokset tukivat pääosin aikaisempien tutkimusten tuloksia. ERP-järjestelmän hyödyt taloushallinnolle voitiin jakaa Shang ja Seddonin (2002) viitekehyksen mukaisiin viiteen luokkaan. Taloushallinnon ammattilaiset kokivat ERP-järjestelmän menestykseksi. Toisaalta tulosten perusteella ERP-järjestelmä oli haastava, sillä hyötyjen saaminen vei kauan aikaa. Ainoastaan johtamiseen liittyvät taloushallinnon hyödyt selittivät tilastollisesti merkitsevästi taloushallinnon ammattilaisten kokonaistyytyväisyyttä.
Tutkielma alkaa kirjallisuuskatsauksella, jossa tiivistetään aikaisempia laskentatoimen tutkimuksia aiheesta sekä esitellään tietojärjestelmätieteissä kehitettyjä malleja. Tutkielma on nomoteettinen, kvantitatiivinen kyselytutkimus. Tutkielman aineisto kerätään sähköisen kyselylomakkeen avulla, joka lähetetään suuriin ja keskisuuriin suomalaisiin teollisuusyrityksiin. Tutkielmaan saatiin määräaikaan mennessä 58 käyttökelpoista vastausta (13%). Tutkielmassa testattiin hypoteeseja yksinkertaisilla tilastollisilla menetelmillä, kuten pääkomponenttianalyysillä, T-testillä, U-testillä ja lineaarisella regressioanalyysillä.
Tulokset tukivat pääosin aikaisempien tutkimusten tuloksia. ERP-järjestelmän hyödyt taloushallinnolle voitiin jakaa Shang ja Seddonin (2002) viitekehyksen mukaisiin viiteen luokkaan. Taloushallinnon ammattilaiset kokivat ERP-järjestelmän menestykseksi. Toisaalta tulosten perusteella ERP-järjestelmä oli haastava, sillä hyötyjen saaminen vei kauan aikaa. Ainoastaan johtamiseen liittyvät taloushallinnon hyödyt selittivät tilastollisesti merkitsevästi taloushallinnon ammattilaisten kokonaistyytyväisyyttä.