Suorituskykymittariston rakentaminen ja käyttäjätyytyväisyyden arviointi pienyrityksessä - konstruktiivinen tutkimus
Salonen, Jarna (2008)
2008
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää onko pienyrityksen suorituskykymittariston ominaisuuksilla vaikutusta mittariston käyttäjän tyytyväisyyteen. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään pienyrityksen päättävien henkilöiden mielipidettä yrityksen käytössä olevista suorituskyvyn mittareista. Tutkimus toteutettiin case-tutkimuksena, ja tutkimusotteena käytettiin konstruktiivista tutkimusotetta.
Kyselyssä ja haastattelussa käytettiin EUCS-tyytyväisyyskyselyn mallia hyväksi. Tutkimuksen tulosten perusteella todettiin yrityksen päättävien henkilöiden olevan melko tyytyväisiä nykyisin käytössä olevaan suorituskykymittaristoon. Suurin parannuskohde mittaristossa oli sen visuaalinen ilme. Yrityksen päättävät henkilöt halusivat analysoida mittariston arvoja graafisesta esityksestä. Mittariston ominaisuuksiin oltiin pääasiassa tyytyväisiä.
Nykytilan kartoituksen sekä tutkimuksen teoriaosasta saadun tiedon perusteella konst-ruoitiin yritykselle uusi suorituskykymittaristo. Uusi mittaristo esitettiin case-yrityksen päättäville henkilöille, jonka jälkeen suoritettiin uusi kysely ja lyhyt haastattelu. Tutkimuksen jälkimmäisessä osassa selvitettiin uuden mittariston käyttäjätyytyväisyys. Tuloksen perusteella voitiin todeta pienyrityksen suorituskykymittariston ominaisuuksilla olevan vaikutusta käyttäjien tyytyväisyyteen. EUCS-tyytyväisyyskyselyn kaikki arvot olivat mittarin konstruktion jälkeen parantuneet.
Tutkimuksen lopuksi konstruktion oikeellisuutta testattiin heikolla markkinatestillä. Uusi konstruktio läpäisi markkinatestin sataprosenttisesti. Konstruktion oikeellisuuden toteamiseksi olisi riittänyt, että yksi tulosvastuullinen johtaja olisi ollut valmis käyttämään kehitettyä suorituskykymittaristoa. Kehitetty uusi konstruktio todettiin siten oikeelliseksi.
Kyselyssä ja haastattelussa käytettiin EUCS-tyytyväisyyskyselyn mallia hyväksi. Tutkimuksen tulosten perusteella todettiin yrityksen päättävien henkilöiden olevan melko tyytyväisiä nykyisin käytössä olevaan suorituskykymittaristoon. Suurin parannuskohde mittaristossa oli sen visuaalinen ilme. Yrityksen päättävät henkilöt halusivat analysoida mittariston arvoja graafisesta esityksestä. Mittariston ominaisuuksiin oltiin pääasiassa tyytyväisiä.
Nykytilan kartoituksen sekä tutkimuksen teoriaosasta saadun tiedon perusteella konst-ruoitiin yritykselle uusi suorituskykymittaristo. Uusi mittaristo esitettiin case-yrityksen päättäville henkilöille, jonka jälkeen suoritettiin uusi kysely ja lyhyt haastattelu. Tutkimuksen jälkimmäisessä osassa selvitettiin uuden mittariston käyttäjätyytyväisyys. Tuloksen perusteella voitiin todeta pienyrityksen suorituskykymittariston ominaisuuksilla olevan vaikutusta käyttäjien tyytyväisyyteen. EUCS-tyytyväisyyskyselyn kaikki arvot olivat mittarin konstruktion jälkeen parantuneet.
Tutkimuksen lopuksi konstruktion oikeellisuutta testattiin heikolla markkinatestillä. Uusi konstruktio läpäisi markkinatestin sataprosenttisesti. Konstruktion oikeellisuuden toteamiseksi olisi riittänyt, että yksi tulosvastuullinen johtaja olisi ollut valmis käyttämään kehitettyä suorituskykymittaristoa. Kehitetty uusi konstruktio todettiin siten oikeelliseksi.