Die Namen der finnischen Marktpilze und ihre deutschen Äquivalente in drei gemeinsprachlichen Wörterbüchern. Eine Untersuchung zu Äquivalenzbeziehungen und Wörterbuchangaben
Heinänen, Tanja (2008)
Heinänen, Tanja
2008
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkin pro gradu -tutkielmassani Suomen kauppasienien nimiä sanakirjan hakusanoina ja niiden saksankielisiä vastineita. Tutkimusaineiston muodostavat Bögerin, Diekmannin, Lenkin, Schröderin ja Kärnän Suomi-saksa-suomi sanakirja, Kosteran Saksalais-suomalais-saksalainen yleiskielen käyttösanakirja ja kieliopas sekä Klemmtin ja Rekiaron Gummeruksen suomi-saksa-suomi sanakirja. Suomen kauppasienten nimien lähteinä käytetään Härkösen, Järvisen, Huhtisen ja Hännisen teosta Suomen kauppasienet. Viljeltyjen kauppasienien osalta lähteenä käytetään Elintarviketurvallisuusviraston internetsivua vuoden 2006 viljellyistä ruokasienistä.
Analyysiosassa suomenkielisten hakusanojen ja saksankielisten vastineiden suhteet luokitellaan Svensénin ekvivalenssiteorian pohjalta täydelliseen, osittaiseen ja nolla-ekvivalenssiin. Hakusanoista ja vastineista suurimman osan välillä vallitsee odotetusti täydellinen ekvivalenssi. Yläkäsitteitä käytetään vastineina Saksalais-suomalais-saksalaisessa yleiskielen käyttösanakirjassa ja kielioppaassa ja Gummeruksen suomi-saksa-suomi sanakirjassa jonkin verran, joten osittaista ekvivalenssia esiintyy aineistossa. Nolla-ekvivalenssin määrään vaikuttaa saksankielisen sienikirjallisuuden sienten nimet, sillä kirjallisuudessa esiintymättömät nimet luokitellaan tutkimuksessa nolla-ekvivalenssiluokkaan.
Sanakirjoissa ei odotetusti esiinny vastineina murteellisia ja alueellisia sanoja tai konnotaatioiltaan ja tyyliltään yleiskielestä poikkeavia vastineita. Suomi-saksa-suomi sanakirjassa ja Gummeruksen suomi-saksa-suomi sanakirjassa vain osaa tutkituista vastineita selvitetään selityksillä (kasv) ja (sieni), mikä on teorian mukaan tavallista sanakirjoissa.
Analyysiosassa suomenkielisten hakusanojen ja saksankielisten vastineiden suhteet luokitellaan Svensénin ekvivalenssiteorian pohjalta täydelliseen, osittaiseen ja nolla-ekvivalenssiin. Hakusanoista ja vastineista suurimman osan välillä vallitsee odotetusti täydellinen ekvivalenssi. Yläkäsitteitä käytetään vastineina Saksalais-suomalais-saksalaisessa yleiskielen käyttösanakirjassa ja kielioppaassa ja Gummeruksen suomi-saksa-suomi sanakirjassa jonkin verran, joten osittaista ekvivalenssia esiintyy aineistossa. Nolla-ekvivalenssin määrään vaikuttaa saksankielisen sienikirjallisuuden sienten nimet, sillä kirjallisuudessa esiintymättömät nimet luokitellaan tutkimuksessa nolla-ekvivalenssiluokkaan.
Sanakirjoissa ei odotetusti esiinny vastineina murteellisia ja alueellisia sanoja tai konnotaatioiltaan ja tyyliltään yleiskielestä poikkeavia vastineita. Suomi-saksa-suomi sanakirjassa ja Gummeruksen suomi-saksa-suomi sanakirjassa vain osaa tutkituista vastineita selvitetään selityksillä (kasv) ja (sieni), mikä on teorian mukaan tavallista sanakirjoissa.