HENKILÖSTÖN KOKEMUKSIA MUUTOSPROSESSISTA JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEKSI
Rentola, Pentti (2014)
Rentola, Pentti
2014
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen muodostamisen prosessia henkilöstön kokemusten näkökulmasta ja muutoksen johtamisen viitekehyksestä. Tutkimuksessa kartoitetaan, miten Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen muodostaminen muutosprosessina on toteutettu ja miten se on vakiinnutettu.
Kirjallisuuskatsauksessa kuvataan Lanningin, Roihan & Salmisen, Kotterin ja Lewinin muutoksen johtamisen malleja. Tutkimuksessa kuvataan onnistuneen muutosprosessin toteuttamisen vaiheita ja muutoksen johtamiseen liittyviä tekijöitä. Erityisesti kuvataan tämän tutkimuksen tutkimusongelmiin liittyviä muutosprosessin vaiheita, jotka liittyvät läheisesti henkilöstön kokemuksiin muutoksen johtamisesta, hallinnasta, viestinnästä, muutosvastarinnasta sekä muutoksen juurruttamisesta ja onnistumisesta.
Tämä tutkimus on laadullinen tutkimus, johon empiirinen aineisto on kerätty kymmenen työntekijän teemahaastatteluilla. Teemahaastattelulla saadaan kokemukseen pohjautuvaa tietoa ja sitä käytetään muun muassa silloin kun halutaan selvittää vähän tunnettuja ja tiedettyjä asioita. Muutoksen tarkastelussa painotettiin henkilöstön näkökulmaa ja heidän kokemuksiaan yhteistoiminta-alueen muutosprosessista Alajärven kaupungin, Soinin ja Vimpelin kuntien kesken. Yhteistoiminta käynnistyi 1.1.2009.
Tulosten mukaan muutoksen tavoitteet jäivät epäselviksi. Muutoksen hallintaa ei koettu riittäväksi. Henkilöstö koki, ettei muutosviestintä ollut oikein suunnattu. Työmäärä, kiire ja byrokratia ovat lisääntyneet muutoksessa. Kuntien välillä ei ole riittävää luottamusta ja muutoksen vakiintuminen on jäänyt kesken. Muutosprosessissa olisi kaivattu henkilöä, joka olisi johtanut kehittämistyötä edelleen. Kukaan haastateltavista ei kuitenkaan haluaisi palata entiseen oman kuntansa malliin, sillä muutos on tuonut myös etuja. Asiat selkiytyisivät ja henkilöstön työtaakka kevenisi, jos muodostettaisiin kuntaliitoksia. Itsenäinen kunta nähtiin kuitenkin monien mielestä erityisen merkittävänä arvona.
Kirjallisuuskatsauksessa kuvataan Lanningin, Roihan & Salmisen, Kotterin ja Lewinin muutoksen johtamisen malleja. Tutkimuksessa kuvataan onnistuneen muutosprosessin toteuttamisen vaiheita ja muutoksen johtamiseen liittyviä tekijöitä. Erityisesti kuvataan tämän tutkimuksen tutkimusongelmiin liittyviä muutosprosessin vaiheita, jotka liittyvät läheisesti henkilöstön kokemuksiin muutoksen johtamisesta, hallinnasta, viestinnästä, muutosvastarinnasta sekä muutoksen juurruttamisesta ja onnistumisesta.
Tämä tutkimus on laadullinen tutkimus, johon empiirinen aineisto on kerätty kymmenen työntekijän teemahaastatteluilla. Teemahaastattelulla saadaan kokemukseen pohjautuvaa tietoa ja sitä käytetään muun muassa silloin kun halutaan selvittää vähän tunnettuja ja tiedettyjä asioita. Muutoksen tarkastelussa painotettiin henkilöstön näkökulmaa ja heidän kokemuksiaan yhteistoiminta-alueen muutosprosessista Alajärven kaupungin, Soinin ja Vimpelin kuntien kesken. Yhteistoiminta käynnistyi 1.1.2009.
Tulosten mukaan muutoksen tavoitteet jäivät epäselviksi. Muutoksen hallintaa ei koettu riittäväksi. Henkilöstö koki, ettei muutosviestintä ollut oikein suunnattu. Työmäärä, kiire ja byrokratia ovat lisääntyneet muutoksessa. Kuntien välillä ei ole riittävää luottamusta ja muutoksen vakiintuminen on jäänyt kesken. Muutosprosessissa olisi kaivattu henkilöä, joka olisi johtanut kehittämistyötä edelleen. Kukaan haastateltavista ei kuitenkaan haluaisi palata entiseen oman kuntansa malliin, sillä muutos on tuonut myös etuja. Asiat selkiytyisivät ja henkilöstön työtaakka kevenisi, jos muodostettaisiin kuntaliitoksia. Itsenäinen kunta nähtiin kuitenkin monien mielestä erityisen merkittävänä arvona.