Suorituskyvyn mittaaminen ja siihen vaikuttavat tekijät valmistusyrityksissä - kyselytutkimus
Pöntinen, Minna (2007)
Pöntinen, Minna
2007
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena oli selvittää keskisuurten ja suurten valmistusyritysten suorituskyvyn mittausta. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään rahallisten ja ei-rahallisten mittareiden käyttöä tasapainotetun mittariston ja kontingenssiteorian näkökulmasta. Kontingenssiteorian kannalta tutkimuksessa käsiteltiin strategiaa, organisaatiorakennetta ja ympäristön aiheuttamaa epävarmuutta.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui suorituskyvyn mittauksesta, jossa käsiteltiin rahallisten ja ei-rahallisten mittareiden hyötyjä ja ongelmia sekä tasapainotetun mittariston vaikutusta suorituskyvyn mittareiden valintaan. Lisäksi paneuduttiin kotingenssiteoriaan johdon laskentatoimen ja erityisesti suorituskyvyn mittauksen näkökulmasta. Empiirinen aineisto kerättiin Internet-kyselyn avulla tammikuussa 2007. Kysely lähetettiin sähköpostin välityksellä 272:lle valmistusyritysten taloudesta vastaavalle. Vastausprosentiksi muodostui 22,8. Ryhmien välisiä keskiarvoeroja rahallisten ja ei-rahallisten mittareiden käytön suhteen tutkittiin t-testin avulla. Tilastollisista menetelmistä käytettiin lisäksi Pearsonin korrelaatiotestiä.
Tutkimuksen tulosten perusteella todettiin yritysten painottavan lähes yhtä paljon rahallisia ja ei-rahallisia mittareita, tärkeimpien osa-alueiden ollessa kannattavuus, kustannustehokkuus ja laatu. Tasapainotetun mittariston implementoineet yritykset eivät käyttäneet enemmän ei-rahallisia mittareita kuin yritykset, joiden käytössä ei ollut mittaristoa. Strategian osalta edelläkävijä-strategiaa noudattavat käyttivät enemmän ei-rahallisia mittareita kuin puolustaja-strategiaa noudattavat, mutta pienen otoskoon vuoksi eroa ei saatu tilastollisesti merkitseväksi. Päätöksenteon keskittäneet yritykset ja matalaa ympäristön aiheuttamaa epävarmuutta kokevat yritykset käyttivät enemmän sekä ei-rahallisia että rahallisia mittareita verrattuna päätöksenteon hajauttaneisiin ja korkeaa ympäristön aiheuttamaa epävarmuutta kokeviin yrityksiin.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui suorituskyvyn mittauksesta, jossa käsiteltiin rahallisten ja ei-rahallisten mittareiden hyötyjä ja ongelmia sekä tasapainotetun mittariston vaikutusta suorituskyvyn mittareiden valintaan. Lisäksi paneuduttiin kotingenssiteoriaan johdon laskentatoimen ja erityisesti suorituskyvyn mittauksen näkökulmasta. Empiirinen aineisto kerättiin Internet-kyselyn avulla tammikuussa 2007. Kysely lähetettiin sähköpostin välityksellä 272:lle valmistusyritysten taloudesta vastaavalle. Vastausprosentiksi muodostui 22,8. Ryhmien välisiä keskiarvoeroja rahallisten ja ei-rahallisten mittareiden käytön suhteen tutkittiin t-testin avulla. Tilastollisista menetelmistä käytettiin lisäksi Pearsonin korrelaatiotestiä.
Tutkimuksen tulosten perusteella todettiin yritysten painottavan lähes yhtä paljon rahallisia ja ei-rahallisia mittareita, tärkeimpien osa-alueiden ollessa kannattavuus, kustannustehokkuus ja laatu. Tasapainotetun mittariston implementoineet yritykset eivät käyttäneet enemmän ei-rahallisia mittareita kuin yritykset, joiden käytössä ei ollut mittaristoa. Strategian osalta edelläkävijä-strategiaa noudattavat käyttivät enemmän ei-rahallisia mittareita kuin puolustaja-strategiaa noudattavat, mutta pienen otoskoon vuoksi eroa ei saatu tilastollisesti merkitseväksi. Päätöksenteon keskittäneet yritykset ja matalaa ympäristön aiheuttamaa epävarmuutta kokevat yritykset käyttivät enemmän sekä ei-rahallisia että rahallisia mittareita verrattuna päätöksenteon hajauttaneisiin ja korkeaa ympäristön aiheuttamaa epävarmuutta kokeviin yrityksiin.