"Huippuosaajaksi tähtiketjuun" -työntekijä ja yritys työpaikkailmoituksen diskurssissa
Pääkkönen, Pauliina (2003)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaista kuvaa työstä ja työntekijöistä nykypäivän kuvalliset työpaikkailmoitukset välittävät. Tutkimuksessa keskitytään siihen, miten työntekijää hakeva yritys kuvailee haetun työntekijän ja itsensä sekä kielen että kuvan kautta. Tutkimuksessa tarkastellaan työpaikkailmoitusta diskurssina, sosiaalisena kielenkäyttönä käyttöympäristössään. Tutkimusaineistona on 75 kuvallista työpaikkailmoitusta, jotka on julkaistu neljänä peräkkäisenä sunnuntaina Helsingin Sanomien Työ & Talous -osiossa helmi- ja maaliskuussa vuonna 2002.
Työpaikkailmoituksen kielellisiä valintoja tutkitaan haetun työntekijän ja hakijayrityksen kuvaamisen perusteella substantiiveista, persoonamuotoisista verbeistä ja attribuuteista. Täten tarkastellaan kielen ideationaalista ja interpersonaalista merkitysfunktiota Hallidayn systeemis-funktionaalisen kieliteorian mukaan. Työpaikkailmoituksen kuvia tarkastellaan niissä esiintyvien henkilöiden mukaan ja muodostetaan erilaisia henkilö- ja ryhmätyyppejä. Kuvien sisältöä tutkitaan aineistolähtöisesti. Kuva-analyysissa hyödynnetään Niskasen ihmiskuva-analyysimallia, mutta kuvasta tarkastellaan myös ideationaalisia ja interpersonaalisia merkityksiä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kielen ja kuvan todellisuus vastaa sosiaalista todellisuutta, joka on tunnistettavissa työpaikkailmoituksen diskurssista. Työ, työntekijä ja yritys näyttäytyvät sellaisina, joina ihmiset niitä pitävät. Tätä voidaan pitää myös luonnollistumana, vakiintuneena ja yleisesti hyväksyttynä käsityksenä siitä, millainen jokin on. Hakijayritys kuvataan teksteissä me-muotoisena asiantuntijana, joka määrittelee työntekijän ominaisuuksia. Haettu työntekijä esiintyy teksteissä iloisena ja kokeneena osaajana, jonka kuva edustaa joko poseeraavaa tai työtä tekevää henkilötyyppiä. Haetun työntekijän kuvaaminen työpaikkailmoituksen tekstin ja kuvan yhdessä välittämien merkitysten kautta on yhteneväinen. Ainoa eroavaisuus liittyy haetun työntekijän iän, sukupuolen ja kansalaisuuden esittämiseen. Kieli välttää käsittelemästä näitä, mutta kuva kertoo ne näkyvästi.
Työpaikkailmoituksen kielellisiä valintoja tutkitaan haetun työntekijän ja hakijayrityksen kuvaamisen perusteella substantiiveista, persoonamuotoisista verbeistä ja attribuuteista. Täten tarkastellaan kielen ideationaalista ja interpersonaalista merkitysfunktiota Hallidayn systeemis-funktionaalisen kieliteorian mukaan. Työpaikkailmoituksen kuvia tarkastellaan niissä esiintyvien henkilöiden mukaan ja muodostetaan erilaisia henkilö- ja ryhmätyyppejä. Kuvien sisältöä tutkitaan aineistolähtöisesti. Kuva-analyysissa hyödynnetään Niskasen ihmiskuva-analyysimallia, mutta kuvasta tarkastellaan myös ideationaalisia ja interpersonaalisia merkityksiä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kielen ja kuvan todellisuus vastaa sosiaalista todellisuutta, joka on tunnistettavissa työpaikkailmoituksen diskurssista. Työ, työntekijä ja yritys näyttäytyvät sellaisina, joina ihmiset niitä pitävät. Tätä voidaan pitää myös luonnollistumana, vakiintuneena ja yleisesti hyväksyttynä käsityksenä siitä, millainen jokin on. Hakijayritys kuvataan teksteissä me-muotoisena asiantuntijana, joka määrittelee työntekijän ominaisuuksia. Haettu työntekijä esiintyy teksteissä iloisena ja kokeneena osaajana, jonka kuva edustaa joko poseeraavaa tai työtä tekevää henkilötyyppiä. Haetun työntekijän kuvaaminen työpaikkailmoituksen tekstin ja kuvan yhdessä välittämien merkitysten kautta on yhteneväinen. Ainoa eroavaisuus liittyy haetun työntekijän iän, sukupuolen ja kansalaisuuden esittämiseen. Kieli välttää käsittelemästä näitä, mutta kuva kertoo ne näkyvästi.