Uutisten sota ja sodankävijät Irakin sodan uutisointi Helsingin Sanomissa vuonna 2003
Pääkkönen, Anniina (2008)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tavoitteena oli selvittää, millaista on 2000-luvun sodan uutisointi suomalaisessa uutisjournalismissa. Sotauutisia analysoimalla pyrittiin kuvaamaan uutistekstien välittämää kuvaa sodasta ja sen osapuolista sekä miten sotaan kokonaisuudessaan teksteissä suhtaudutaan. Kohteeksi valittiin vuoden 2003 sotauutiset, jotka kertovat Irakin sodasta, eli konfliktista, jossa länsimainen liittouma Yhdysvaltain ja Iso-Britannian johdolla syrjäytti Irakin presidentti Saddam Husseinin hallinnon.
Sotauutisointia tarkasteltiin suurimman suomalaisen sanomalehden, Helsingin Sanomien, verkkoliitteen teksteistä. Aineisto kerättiin kolmen viikon ajalta sodan aktiivisimmasta vaiheesta, ns. taisteluvaiheesta 20.3–9.4.2003. Tutkimusmenetelminä käytettiin sisällön erittelyä ja tekstianalyysia. Analyysi oli kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa aineisto jaettiin kolmeen luokkaan: liittouman näkökulmaan, Irakin näkökulmaan ja molempien näkökulmaan. Analyysin toinen vaihe oli tekstianalyysi systeemis-funktionaalisen kieliteorian menetelmällä. Tarkoituksena oli selvittää, millaisia arvoja ja asenteita uutisteksteihin kirjoittuu. Uutisia lähestyttiin ideationaalisen ja interpersonaalisen funktion näkökulmista.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että uutisteksteille on tyypillistä esittää asiat neutraalisti. Arvottaminen tuli parhaiten esille puheen esittämisen tavoissa, erityisesti johtoverbien ja lainausmerkkien välityksellä. Negatiivisesti arvottaminen oli yleisempää Irakin kohdalla kuin liittouman. Se paljasti suhtautumiseroja osapuolten välillä. Sotauutisoinnissa korostui liittouman näkökulma. Sodan tulkkeina toimivat armeijan ja hallitustason tiedottajat.
Kun Irakin sotaa seuraamaan lähetettiin toimittajia (embedded), jotka liikkuivat armeijan mukana, tavoitteena oli välittää puolueetonta ja neutraalia tietoa sodasta. Kuitenkin armeijan rajoitukset sekä hallitusten esittämä propaganda hankaloittivat toimittajien työtä ja se näkyi uutisten kielellisinä valintoina. Valinnat myös asettivat sodan osapuolet vastakkain. 2000-luvun suomalaisessa sotauutisoinnissa on puutteensa, mutta se tarjosi myös monipuolisia näkökulmia ja kertoi ristiriitaisuuksista.
Sotauutisointia tarkasteltiin suurimman suomalaisen sanomalehden, Helsingin Sanomien, verkkoliitteen teksteistä. Aineisto kerättiin kolmen viikon ajalta sodan aktiivisimmasta vaiheesta, ns. taisteluvaiheesta 20.3–9.4.2003. Tutkimusmenetelminä käytettiin sisällön erittelyä ja tekstianalyysia. Analyysi oli kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa aineisto jaettiin kolmeen luokkaan: liittouman näkökulmaan, Irakin näkökulmaan ja molempien näkökulmaan. Analyysin toinen vaihe oli tekstianalyysi systeemis-funktionaalisen kieliteorian menetelmällä. Tarkoituksena oli selvittää, millaisia arvoja ja asenteita uutisteksteihin kirjoittuu. Uutisia lähestyttiin ideationaalisen ja interpersonaalisen funktion näkökulmista.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että uutisteksteille on tyypillistä esittää asiat neutraalisti. Arvottaminen tuli parhaiten esille puheen esittämisen tavoissa, erityisesti johtoverbien ja lainausmerkkien välityksellä. Negatiivisesti arvottaminen oli yleisempää Irakin kohdalla kuin liittouman. Se paljasti suhtautumiseroja osapuolten välillä. Sotauutisoinnissa korostui liittouman näkökulma. Sodan tulkkeina toimivat armeijan ja hallitustason tiedottajat.
Kun Irakin sotaa seuraamaan lähetettiin toimittajia (embedded), jotka liikkuivat armeijan mukana, tavoitteena oli välittää puolueetonta ja neutraalia tietoa sodasta. Kuitenkin armeijan rajoitukset sekä hallitusten esittämä propaganda hankaloittivat toimittajien työtä ja se näkyi uutisten kielellisinä valintoina. Valinnat myös asettivat sodan osapuolet vastakkain. 2000-luvun suomalaisessa sotauutisoinnissa on puutteensa, mutta se tarjosi myös monipuolisia näkökulmia ja kertoi ristiriitaisuuksista.
Kokoelmat
- Pro gradut ja diplomityöt [6765]