OSUUSTOIMINNALLISUUS ORGANISAATIOMUOTONA: Keskinäisten yhtiöiden ja osakeyhtiöiden organisaatio ja toimintaedellytykset pohjoismaisilla vahinkovakuutusmarkkinoilla
Puuronen, Lauri (2006)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Vakuutusalalla toimivat organisaatiot ovat jakautuneet kahteen erilaiseen yhtiömuotoon: osuustoiminnal-lisiin tai osakeyhtiömuotoisiin. Useissa vakuutusalan yhteyksissä on pohdittu näiden organisaatiomuoto-jen paremmuutta ja menestymisen mahdollisuuksia. Tutkimuskohteeksi on valittu kuusi vakuutusyhtiötä kolmesta eri maasta. Kolme näistä vakuutusyhtiöistä on osuustoiminnallisia ja kolme on osakeyhtiömuo-toisia.
Tutkimuksen tarkoituksena on osuustoiminnan mahdollisuuksien ja rajoitteiden kuvaaminen vakuutus-toimintaa harjoittavan yhtiön organisaatiomuodossa. Toisena tavoitteena on osoittaa, että osuustoimin-nallisuuden perusperiaatteiden varaan perustuva yhtiömuoto pystyy kilpailemaan pohjoismaisilla vakuutusmarkkinoilla ilman mitään näkyvää eroa osakeyhtiömuotoisten yhtiöiden kanssa. Tarkoituksena on myös osoittaa, että asiakkaidensa omistamana yhteenliittymänä, osuustoiminnallisen yhtiön ei teoreet-tiselta lähtökohdalta arvioituna tarvitse tuottaa voittoa pelkällä vahinkovakuutusliiketoiminnalla, jos se onnistuu peittämään tappiot sijoitusliiketoiminnallaan.
Tutkimukseen valittujen yhtiöiden tausta ja organisaatiorakenne poikkeaa toisistaan, mutta silti taloudel-listen faktojen, joita oli tutkittu niin vakuutusyhtiömuotojen muutosten yhteydessä kuin erikseen valit-tujen vakuutusyhtiöiden taholta, ei voitu saada mitään varsinaista eroa yhtiömuotojen välille. Tämä herät-tääkin kysymyksen siitä, että jos taloudellisten tunnuslukujen valossa kaikki käy aivan samalla tavalla yhtiömuodosta riippumatta, miksi on olemassa näin erilaisia yhtiömuotoja.
Organisatorisesti nähtynä osuustoiminnallisilla ja osakeyhtiömuotoisilla yhtiöillä on tavallaan toisiaan täydentävä asema vakuutusmaailmassa, sillä osuustoiminnallinen sopii alhaisen riskitason ja riskin ollessa tuntematon, kun taas osakeyhtiömuotoiset soveltuvat paremmin silloin, kun riski on paremmin lasket-tavissa tai kun riski on suuri ja globaalisti jakautunut. Osuustoiminnalliset näyttäisivät myös olevan lähempänä tavallisia kansalaisia sosiaalisemman luonteensa puolesta kuin mitä osakeyhtiömuotoiset ovat.
Tutkimuksen tarkoituksena on osuustoiminnan mahdollisuuksien ja rajoitteiden kuvaaminen vakuutus-toimintaa harjoittavan yhtiön organisaatiomuodossa. Toisena tavoitteena on osoittaa, että osuustoimin-nallisuuden perusperiaatteiden varaan perustuva yhtiömuoto pystyy kilpailemaan pohjoismaisilla vakuutusmarkkinoilla ilman mitään näkyvää eroa osakeyhtiömuotoisten yhtiöiden kanssa. Tarkoituksena on myös osoittaa, että asiakkaidensa omistamana yhteenliittymänä, osuustoiminnallisen yhtiön ei teoreet-tiselta lähtökohdalta arvioituna tarvitse tuottaa voittoa pelkällä vahinkovakuutusliiketoiminnalla, jos se onnistuu peittämään tappiot sijoitusliiketoiminnallaan.
Tutkimukseen valittujen yhtiöiden tausta ja organisaatiorakenne poikkeaa toisistaan, mutta silti taloudel-listen faktojen, joita oli tutkittu niin vakuutusyhtiömuotojen muutosten yhteydessä kuin erikseen valit-tujen vakuutusyhtiöiden taholta, ei voitu saada mitään varsinaista eroa yhtiömuotojen välille. Tämä herät-tääkin kysymyksen siitä, että jos taloudellisten tunnuslukujen valossa kaikki käy aivan samalla tavalla yhtiömuodosta riippumatta, miksi on olemassa näin erilaisia yhtiömuotoja.
Organisatorisesti nähtynä osuustoiminnallisilla ja osakeyhtiömuotoisilla yhtiöillä on tavallaan toisiaan täydentävä asema vakuutusmaailmassa, sillä osuustoiminnallinen sopii alhaisen riskitason ja riskin ollessa tuntematon, kun taas osakeyhtiömuotoiset soveltuvat paremmin silloin, kun riski on paremmin lasket-tavissa tai kun riski on suuri ja globaalisti jakautunut. Osuustoiminnalliset näyttäisivät myös olevan lähempänä tavallisia kansalaisia sosiaalisemman luonteensa puolesta kuin mitä osakeyhtiömuotoiset ovat.