Poliittinen toiminta organisaation päätöksenteossa (lisensiaatintutkimus)
Wahala, Helena (2007)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Säästöpankkiliitto julkisti vuonna 1968 fuusiomallin 38 aluesäästöpankista koko Suomessa. Tuolloin koko maassa toimi noin 140 itsenäistä säästöpankkia. Etelä-Pohjanmaan alueella SKOP:n eli Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin markkinoima fuusiokehitys käynnistyi valtakunnallisesti viimeisten joukossa, mutta vuonna 1991 alue oli lopulta fuusioitunut yhtenäiseksi Etelä-Pohjanmaan Säästöpankin eli EPS:n alaisuuteen.
Säästöpankkiorganisaatioiden fuusioon liittyneessä päätöksenteossa korostuvat päätöksentekijöiden poliittiset toiminnot: omat intressit ja erilaiset valtapelit. Tutkimusongelmana on, miten vallan käyttö ja poliittinen toiminta vaikuttavat organisaation päätöksenteossa? Työn edetessä tutkimusongelma vielä tarkentuu, miksi vallan käyttöä ja poliittista toimintaa kuvaavat valtapelaajatyypit vaihtelevat?
Käsillä oleva työ on useita päätöksentekoprosessien kuvauksia sisältävä yhden tapauksen eli Etelä-Pohjanmaan Säästöpankin muodostumisen historialliseen kvalitatiiviseen analyysiin perustuva casetutkimus. Tutkimusaineiston muodostaa yhdeksän jäsenpankin eri päätöksentekotasojen haastattelut ja pankkien historiatarkastelut, joita täydennettiin erilaisin kirjallisin dokumentaatioin. Haastattelukysymysten tausta koostuu työn teoreettisen viitekehyksen eli organisaation päätöksentekoon vaikuttavista sisäisistä ja ulkoisista osatekijöistä.
Tutkimuksen tuloksena voidaan esittää seuraavaa: organisaatiossa tapahtuvaa päätöksentekoa ja sen poliittisia tekijöitä on hyödytöntä tarkastella erikseen, sillä vallan käyttö ja poliittinen toiminta nivoutuu organisaation eri tasojen päätöksentekoon niin erottamattomasti. Poliittiset toiminnot muodostavat merkittävän perustekijän organisaation päätöksenteossa. Mitä enemmän poliittinen toiminta vaikuttaa päätöksenteon sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin, sitä lähemmäs poliittista päätöksenteonmallia organisaatio siirtyy.
Tutkimuksen tulosten perusteella esitetään neljä säästöpankkifuusioiden valtapelaajatyyppiä: itselliset, taistelijat, alistetut ja ostetut. Poliittisilla toiminnoilla ei ole ratkaisevaa merkitystä päätöksenteossa, kun jokin sisäinen tai ulkoinen rajoite pakottaa organisaation valitsemaan tietyn vaihtoehdon (itselliset ja alistetut). Kun taas poliittista toimintaa esiintyy runsaasti päätöksenteossa, organisaation toimintaa ei uhkaa mikään merkittävä sisäinen tai ulkoinen vaikuttajatekijä (taistelijat ja ostetut). Näin rationaalista päätöksentekoa voidaan tarkastella organisaation ratkaisuna johonkin uhkaan (alistetut) ja poliittista mallia taas ratkaisevista pakotteista vapaiden organisaatioiden päätöksentekona (taistelijat).
Valtapelaajatyypit ovat mielenkiintoinen kehys, jota mahdolliset jatkotutkimukset voisivat hyödyntää, esim. voidaanko valtapelaajatyyppejä löytää jostain muusta päätöksentekoaineistosta?
Säästöpankkiorganisaatioiden fuusioon liittyneessä päätöksenteossa korostuvat päätöksentekijöiden poliittiset toiminnot: omat intressit ja erilaiset valtapelit. Tutkimusongelmana on, miten vallan käyttö ja poliittinen toiminta vaikuttavat organisaation päätöksenteossa? Työn edetessä tutkimusongelma vielä tarkentuu, miksi vallan käyttöä ja poliittista toimintaa kuvaavat valtapelaajatyypit vaihtelevat?
Käsillä oleva työ on useita päätöksentekoprosessien kuvauksia sisältävä yhden tapauksen eli Etelä-Pohjanmaan Säästöpankin muodostumisen historialliseen kvalitatiiviseen analyysiin perustuva casetutkimus. Tutkimusaineiston muodostaa yhdeksän jäsenpankin eri päätöksentekotasojen haastattelut ja pankkien historiatarkastelut, joita täydennettiin erilaisin kirjallisin dokumentaatioin. Haastattelukysymysten tausta koostuu työn teoreettisen viitekehyksen eli organisaation päätöksentekoon vaikuttavista sisäisistä ja ulkoisista osatekijöistä.
Tutkimuksen tuloksena voidaan esittää seuraavaa: organisaatiossa tapahtuvaa päätöksentekoa ja sen poliittisia tekijöitä on hyödytöntä tarkastella erikseen, sillä vallan käyttö ja poliittinen toiminta nivoutuu organisaation eri tasojen päätöksentekoon niin erottamattomasti. Poliittiset toiminnot muodostavat merkittävän perustekijän organisaation päätöksenteossa. Mitä enemmän poliittinen toiminta vaikuttaa päätöksenteon sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin, sitä lähemmäs poliittista päätöksenteonmallia organisaatio siirtyy.
Tutkimuksen tulosten perusteella esitetään neljä säästöpankkifuusioiden valtapelaajatyyppiä: itselliset, taistelijat, alistetut ja ostetut. Poliittisilla toiminnoilla ei ole ratkaisevaa merkitystä päätöksenteossa, kun jokin sisäinen tai ulkoinen rajoite pakottaa organisaation valitsemaan tietyn vaihtoehdon (itselliset ja alistetut). Kun taas poliittista toimintaa esiintyy runsaasti päätöksenteossa, organisaation toimintaa ei uhkaa mikään merkittävä sisäinen tai ulkoinen vaikuttajatekijä (taistelijat ja ostetut). Näin rationaalista päätöksentekoa voidaan tarkastella organisaation ratkaisuna johonkin uhkaan (alistetut) ja poliittista mallia taas ratkaisevista pakotteista vapaiden organisaatioiden päätöksentekona (taistelijat).
Valtapelaajatyypit ovat mielenkiintoinen kehys, jota mahdolliset jatkotutkimukset voisivat hyödyntää, esim. voidaanko valtapelaajatyyppejä löytää jostain muusta päätöksentekoaineistosta?