Markkinoiden reaktio käteisosingonjaon aloittamiseen ja lopettamiseen Suomessa: yli- vai alireaktio?
Pensaari, Kai (2008)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Kun yritys tekee päätöksen osingonjaon aloittamisesta tai lopettamisesta, on se merkki muutoksista yrityksen tulevaisuudenodotuksissa. Usein on tutkittu sekä Suomessa, että kansainvälisesti, onko tällä osinkopolitiikan muutoksella informaatiosisältöä. Tuloksia on saatu sekä teorian puolesta, että vastaan. Paljon vähemmän on tutkittu sitä, että onko markkinoiden ensireaktio uutiseen oikeankokoinen. Jos tässä reaktiossa voidaan löytää säännönmukaista, tilastollisesti merkitsevää yli- tai alireaktiota, on mahdollista saada epänormaaleja voittoja hyödyntämällä tätä havaintoa. Täten kyseessä on Suomen osakemarkkinoiden keskivahvan tehokkuuden ehtojen testaus.
Jotta voidaan ymmärtää markkinoiden reaktio osinkopolitiikan muutokseen, on tiedettävä kuinka markkinat toimivat, ymmärrettävä osinkopolitiikan merkitys yritykselle sekä ymmärrettävä osakkeen hinnan muodostuminen. Nämä pääasiat eri teorioineen käydään läpi tutkimuksen teoreettisessa osassa. Empiirisessä osassa puolestaan verrataan Suomessa vuosina 1993–2005 osingonjaon aloittaneiden tai lopettaneiden yritysten osakkeiden antamaa tuottoa markkinaindeksiin. Havaintoikkuna kattaa päivät [-1,+10] päivän 0 toimiessa osinkoilmoituspäivänä. ”Osta ja pidä” -portfolioiden tuottoa verrataan markkinaindeksiin erilaisilla pitoajoilla havaintoikkunan sisällä. Näin saadaan selville sekä ensireaktion suunta, että oliko ensireaktio oikean kokoinen. Jos kyseessä on ylireaktio, palautuu kurssi seuraavina päivinä. Alireaktion kohdalla vastaavasti kurssi jatkaa ensireaktion suuntaan.
Tutkimus havaitsi Suomen ohuiden markkinoiden reagoivan osingonjaon lopettamiseen negatiivisesti. Lisäksi tämä reaktio oli ylireaktio. Osingonjaon aloittaneiden yritysten kohdalla ei löytynyt tilastollisesti merkitsevää reaktiota. Tämä johtunee osittain osingonjaon aloittaneiden ryhmän havaintojen vähyydestä.
Jotta voidaan ymmärtää markkinoiden reaktio osinkopolitiikan muutokseen, on tiedettävä kuinka markkinat toimivat, ymmärrettävä osinkopolitiikan merkitys yritykselle sekä ymmärrettävä osakkeen hinnan muodostuminen. Nämä pääasiat eri teorioineen käydään läpi tutkimuksen teoreettisessa osassa. Empiirisessä osassa puolestaan verrataan Suomessa vuosina 1993–2005 osingonjaon aloittaneiden tai lopettaneiden yritysten osakkeiden antamaa tuottoa markkinaindeksiin. Havaintoikkuna kattaa päivät [-1,+10] päivän 0 toimiessa osinkoilmoituspäivänä. ”Osta ja pidä” -portfolioiden tuottoa verrataan markkinaindeksiin erilaisilla pitoajoilla havaintoikkunan sisällä. Näin saadaan selville sekä ensireaktion suunta, että oliko ensireaktio oikean kokoinen. Jos kyseessä on ylireaktio, palautuu kurssi seuraavina päivinä. Alireaktion kohdalla vastaavasti kurssi jatkaa ensireaktion suuntaan.
Tutkimus havaitsi Suomen ohuiden markkinoiden reagoivan osingonjaon lopettamiseen negatiivisesti. Lisäksi tämä reaktio oli ylireaktio. Osingonjaon aloittaneiden yritysten kohdalla ei löytynyt tilastollisesti merkitsevää reaktiota. Tämä johtunee osittain osingonjaon aloittaneiden ryhmän havaintojen vähyydestä.