Vastuu liiketoiminnassa tehdystä päätöksestä (lisensiaatintutkimus)
Salo, Marika (2010)
2010
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Yrityksen menestys on seurausta onnistuneesta päätöksenteosta. Päätöksenteon taustalla on voitontuottamisen tavoite. Tähän tavoitteeseen pääsyä vaikeuttavat liiketoimintaan liittyvä epävarmuus ja riski sekä agentti-päämiessuhteen mukanaan tuomat ongelmat. Oikeudellisella sääntelyllä on pyritty minimoimaan näiden tekijöiden vaikutusta. Keskeisessä asemassa ovat erityisesti johdon fidusiaariset velvollisuudet. Osakkeenomistajien näkökulmasta hyvä liiketoimintapäätös tarkoittaa mahdollisimman suurta tuottoa. Toisinaan päätöksistä aiheutuu kuitenkin merkittäviä tappioita ilman, että johto joutuu niistä vahingonkorvausvastuuseen. Päätöksen lopputulos ei siis yksin riitä hyvän liiketoimintapäätöksen osatekijöiden arviointiin. Tarvitaan kokonaisvaltaisempaa päätöksentekoprosessin analysointia.
Tutkimuksessa liiketoimintapäätösprosessin arvioinnissa käytetään apuna business judgment rulea, jonka mukaan johto ei joudu tappiollisestakaan päätöksestä vahingonkorvausvastuuseen, mikäli päätösprosessi on ollut asianmukainen. Business judgment rule huomioi liiketoimintapäätöksen taloudellisen ja oikeudellisen ulottuvuuden prosessille asettamat haasteet ja mahdollisuudet. Business judgment rulea hyödynnetään tutkimuksessa sen varsinaisesta käyttöfunktiosta poiketen. Yhtiöoikeudellisen vastuustandardin sijaan se toimii ensisijaisesti hyvän liiketoimintapäätösprosessin määrittäjänä.
Tutkimuksessa business judgment rulen pohjalta muodostetaan päätöksentekoprosessin elementit. Vaikka prosessinäkökulma on keskeisellä sijalla, myös päätöksen sisällölle asetetaan ehtoja, joita nimitetään primääri- ja sekundaariehdoiksi. Päätöstilanteiden arviointiin liittyy aina tapauskohtaisia seikkoja, joilla on vaikutusta hyvän liiketoimintapäätöksen osatekijöihin. Näitä seikkoja nimitetään tilannetekijöiksi. Tilannetekijät on tutkimuksessa jaettu neljään luokkaan, päätöskohtaisiin, päätöksentekijäkohtaisiin, yhtiökohtaisiin ja toimintaympäristöön liittyviin tekijöihin. Ryhmittely mahdollistaa tekijöiden systemaattisen tarkastelun osana liiketoimintapäätöksen arviointia.
Tutkimuksessa liiketoimintapäätösprosessin arvioinnissa käytetään apuna business judgment rulea, jonka mukaan johto ei joudu tappiollisestakaan päätöksestä vahingonkorvausvastuuseen, mikäli päätösprosessi on ollut asianmukainen. Business judgment rule huomioi liiketoimintapäätöksen taloudellisen ja oikeudellisen ulottuvuuden prosessille asettamat haasteet ja mahdollisuudet. Business judgment rulea hyödynnetään tutkimuksessa sen varsinaisesta käyttöfunktiosta poiketen. Yhtiöoikeudellisen vastuustandardin sijaan se toimii ensisijaisesti hyvän liiketoimintapäätösprosessin määrittäjänä.
Tutkimuksessa business judgment rulen pohjalta muodostetaan päätöksentekoprosessin elementit. Vaikka prosessinäkökulma on keskeisellä sijalla, myös päätöksen sisällölle asetetaan ehtoja, joita nimitetään primääri- ja sekundaariehdoiksi. Päätöstilanteiden arviointiin liittyy aina tapauskohtaisia seikkoja, joilla on vaikutusta hyvän liiketoimintapäätöksen osatekijöihin. Näitä seikkoja nimitetään tilannetekijöiksi. Tilannetekijät on tutkimuksessa jaettu neljään luokkaan, päätöskohtaisiin, päätöksentekijäkohtaisiin, yhtiökohtaisiin ja toimintaympäristöön liittyviin tekijöihin. Ryhmittely mahdollistaa tekijöiden systemaattisen tarkastelun osana liiketoimintapäätöksen arviointia.