Liikkeenjohdon joustavuuskäsitykset (lisensiaatintutkimus)
Aro, Päivi (2008)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena on yritystoiminnan joustavuus. Se on ollut ajankohtainen talouselämän keskusteluissa ja HRM-kirjallisuudessa jo pidemmän aikaa. Myös Suomessa on keskusteltu vilkkaasti työelämän joustavuudesta 1990-luvulta lähtien. Joustavuutta pidetään yleislääkkeenä, jonka avulla yritys voi saavuttaa kilpailuetua ja tehokkuutta. Se voidaan nähdä kattokäsitteenä viimeaikaisille työn muutoksille. Joustavuuskäsitettä pidetään teoreettisesti ja empiirisesti ongelmallisena. Edellä kuvatuista lähtökohdista nouseva tutkimusongelma on kysymys, onko joustavuus käsitteellistettävissä yritystoiminnan kontekstissa. Tällä tutkimuksella pyritään ymmärtämään, mitä liikkeenjohto tarkoittaa joustavuudella ja miten liikkeenjohto käsittää joustavuuden.
Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla 14 liikkeenjohtajaa. Tutkimusaineisto kerättiin vuodenvaihteessa 2007–2008. Metodologisena lähestymistapana on käytetty fenomenografiaa, joka on laadullinen lähestymistapa. Liikkeenjohdon joustavuuskäsityksiä kuvataan kahdeksalla kuvauskategorialla: sisäinen, sopimuksellinen, työntekijä-työnantajasuhde, tilannelähtöinen, taloudellinen, ulkoinen, asiakaslähtöinen ja ympäristölähtöinen joustavuuskäsitys. Neljä ensimmäistä joustavuuskäsitystä ovat henkilöstölähtöisiä ja neljä jälkimmäistä ei-henkilöstölähtöisiä käsityksiä. Henkilöstölähtöiset joustavuuskäsitykset viittaavat henkilöstöjoustoihin. Ei-henkilöstölähtöisissä joustavuus-käsityksissä ei ole suoranaisesti kyse henkilöstöstä. Kuvauskategorioilla joustavuus voidaan käsitteellistää.
Kuvauskategoriat tekevät ymmärrettäväksi ja selittävät sisällöllisesti, mitä liikkeenjohto käsittää joustavuudella. Lisäksi joustavuuden ominaisuutena voidaan pitää vastuullisuutta. Atkinsonin malli ja siihen pohjautuvat joustavuuden aiemmat jäsentelymallit eivät kuvaa tämän päivän joustavuutta, koska ilmiö on niin moni-ilmeinen. Osa joustavuuskäsityksistä ilmentää tämän päivän SHRM-lähestymistapaa.
Tutkimus jäsentää joustavuuskäsitettä liikkeenjohdon käsityksillä ilmiöstä. Tutkimus auttaa ymmärtämään erilaisia joustavuuskeskusteluja ja hälventää joustavuuteen liittyviä epäluuloja. Tutkimusaineistoa kerättäessä yritysten taloudellinen tilanne oli hyvä. Toisenlaisessa taloudellisessa tilanteessa joustavuuskäsitykset saattaisivat olla erilaisia.
Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla 14 liikkeenjohtajaa. Tutkimusaineisto kerättiin vuodenvaihteessa 2007–2008. Metodologisena lähestymistapana on käytetty fenomenografiaa, joka on laadullinen lähestymistapa. Liikkeenjohdon joustavuuskäsityksiä kuvataan kahdeksalla kuvauskategorialla: sisäinen, sopimuksellinen, työntekijä-työnantajasuhde, tilannelähtöinen, taloudellinen, ulkoinen, asiakaslähtöinen ja ympäristölähtöinen joustavuuskäsitys. Neljä ensimmäistä joustavuuskäsitystä ovat henkilöstölähtöisiä ja neljä jälkimmäistä ei-henkilöstölähtöisiä käsityksiä. Henkilöstölähtöiset joustavuuskäsitykset viittaavat henkilöstöjoustoihin. Ei-henkilöstölähtöisissä joustavuus-käsityksissä ei ole suoranaisesti kyse henkilöstöstä. Kuvauskategorioilla joustavuus voidaan käsitteellistää.
Kuvauskategoriat tekevät ymmärrettäväksi ja selittävät sisällöllisesti, mitä liikkeenjohto käsittää joustavuudella. Lisäksi joustavuuden ominaisuutena voidaan pitää vastuullisuutta. Atkinsonin malli ja siihen pohjautuvat joustavuuden aiemmat jäsentelymallit eivät kuvaa tämän päivän joustavuutta, koska ilmiö on niin moni-ilmeinen. Osa joustavuuskäsityksistä ilmentää tämän päivän SHRM-lähestymistapaa.
Tutkimus jäsentää joustavuuskäsitettä liikkeenjohdon käsityksillä ilmiöstä. Tutkimus auttaa ymmärtämään erilaisia joustavuuskeskusteluja ja hälventää joustavuuteen liittyviä epäluuloja. Tutkimusaineistoa kerättäessä yritysten taloudellinen tilanne oli hyvä. Toisenlaisessa taloudellisessa tilanteessa joustavuuskäsitykset saattaisivat olla erilaisia.