Grenzenlose Grenzen Interkulturelle Identitätssuche im modernen Schelmenroman an Beispiel von Ilija Trojanows Die Welt ist groß und Rettung lauert überall und Abbas Khiders Der Falsche Inder
Bolgourova-Tikkamäki, Maria (2011)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän tutkielman aiheena on identiteetti ja sen rakentuminen. Analyysin kohteena olivat kaksi modernia veijariromaania Ilija Trojanowin Die Welt ist groß und Rettung lauert überall (1996) ja Abbas Khiderin Der Falsche Inder (2010). Tutkielman päämääränä oli tarkastella miten maahanmuuttajapäähenkilöt rakentavat identiteettiään uudessa ympäristössä ja kulttuurissa. Pääpaino oli identiteetin narratiivisessa rakenteessa.
Teoriaosassa esiteltiin identiteettiteorioita joista ilmeni, että integraatio on tärkeä osa identiteetin muodostamisen kannalta, koska identiteetti on sosiaalisen dialogin tuote. Samalla ilmeni myös, että identiteetti tarvitsee eheyttä ja jatkuvuutta, joka saavutetaan narratiivisen työn kautta. Lopussa esiteltiin myös veijariromaanin erikoista rakennetta. Identiteetin kannalta keskeisimmät käsitteet olivat integraatio, erilaisuus, narratiivinen identiteetin rakenne ja juuret.
Analyysi vahvisti teorian, jossa identiteetti tarvitsee yhteiskunnallisen dialogin. Maahanmuuttajapäähenkilöt, jotka eivät olleet integroituneet yhteiskuntaan, oireilivat. Vaikka integraatio oli tärkeää identiteetin kannalta, myös omien juurien säilyttäminen osoittautui tärkeäksi osaksi identiteettiä. Tutkimuksesta ilmeni, että molempien henkilöhahmojen kulttuurisesti hybridit identiteetit rakentuvat narratiivisen työn kautta, eli henkilöhahmot saivat tarvittavan tukipisteensä kertomuksista omasta itsestään. Tilanteessa, jossa paluu omaan kotimaahan on mahdoton, henkilöt asettavat juurensa kertomuksiin ja näin rakentavat kokemuksiaan ja identiteettiään uudestaan. Tutkimuksesta ilmeni myös se, että kirjoittaminen saksan kielellä antoi maahanmuuttajataustaisille kirjailijoille tarvittavan etäisyyden tarkastella omia kokemuksiaan ja luoda uutta identiteettiään.
Teoriaosassa esiteltiin identiteettiteorioita joista ilmeni, että integraatio on tärkeä osa identiteetin muodostamisen kannalta, koska identiteetti on sosiaalisen dialogin tuote. Samalla ilmeni myös, että identiteetti tarvitsee eheyttä ja jatkuvuutta, joka saavutetaan narratiivisen työn kautta. Lopussa esiteltiin myös veijariromaanin erikoista rakennetta. Identiteetin kannalta keskeisimmät käsitteet olivat integraatio, erilaisuus, narratiivinen identiteetin rakenne ja juuret.
Analyysi vahvisti teorian, jossa identiteetti tarvitsee yhteiskunnallisen dialogin. Maahanmuuttajapäähenkilöt, jotka eivät olleet integroituneet yhteiskuntaan, oireilivat. Vaikka integraatio oli tärkeää identiteetin kannalta, myös omien juurien säilyttäminen osoittautui tärkeäksi osaksi identiteettiä. Tutkimuksesta ilmeni, että molempien henkilöhahmojen kulttuurisesti hybridit identiteetit rakentuvat narratiivisen työn kautta, eli henkilöhahmot saivat tarvittavan tukipisteensä kertomuksista omasta itsestään. Tilanteessa, jossa paluu omaan kotimaahan on mahdoton, henkilöt asettavat juurensa kertomuksiin ja näin rakentavat kokemuksiaan ja identiteettiään uudestaan. Tutkimuksesta ilmeni myös se, että kirjoittaminen saksan kielellä antoi maahanmuuttajataustaisille kirjailijoille tarvittavan etäisyyden tarkastella omia kokemuksiaan ja luoda uutta identiteettiään.