Lähetetyn työvoiman verokohtelu rakennusalalla harmaan talouden näkökulmasta

Lähetetyn työvoiman tulo suomalaisille rakennustyömaille on ollut suuren mediahuomion alaisena viimeisten vuosien aikana. EU:n itälaajentuminen ja kansantaloutemme avautuminen 1990-luvulta lähtien ovat luoneet täysin uudenlaisen toimintaympäristön rakennusalan toimijoille. Rakennusalalla ulkomaisen työvoiman käytön varjopuolena on monien viranomaisraporttien mukaan siihen liittyvä harmaa talous. Tutkimuksessa pyritään selvittämään kansallisten veropoliittisten toimenpiteiden mahdollisuudet torjua lähetettyyn työvoimaan liittyvää harmaata taloutta rakennusalalla. Tutkimuksen verolainsäädännöllisenä yleislähteenä toimivat pitkälti laki verotusmenettelystä, lähdeverolaki, tuloverolaki, ennakkoperintälaki ja arvonlisäverolaki. Tutkimuksessa käydään myös läpi tuoreimpia lakimuutoksia koskien erityisesti tilaajavastuulakia sekä lakia veronumerosta. Lainsäädännön ohella tutkimuksen lähteinä toimivat muun muassa kansainvälistä verotusta koskevat yleisteokset, viranomaisselvitykset, uutisartikkelit ja kaksi teemahaastattelua. Laajaa lähdeaineistoa on pyritty käyttämään tutkimuksessa tasapuolisesti hyväkseen. Näin on pyritty luomaan tieteellisesti koherentti yleiskuva tutkimusaiheesta. Johtopäätöksenä tutkimuksessa voidaan todeta se, että kansallisella veropolitiikalla on yhä riittävästi toimintamahdollisuuksia suitsia lähetettyyn työvoimaan liittyvää harmaata taloutta rakennusalalla. Tämä kuitenkin edellyttää kaikkien eri viranomaistahojen saumatonta yhteistyötä ja sovittujen veroreformien voimaansaattamista. EU-lainsäädäntö asettaa Suomelle huomattavia rajoitteita verovalvonnan toteuttamisessa, mutta sama koskee myös muita yhteisön jäsenmaita. Ruotsin esimerkin nojalla onkin nähtävissä, ettei Suomi ole yksin ongelmiensa kanssa rakennusalalla. Suomen olisi syytä nykyistä proaktiivisemmalla veropolitiikalla torjua harmaata taloutta. Tällöin ei olisi syytä pelätä ankarienkaan sanktioiden käyttöönottoa esimerkiksi tilaajavastuulain laiminlyöntimaksujen suhteen, jotka voitaisiin jopa kymmenkertaistaa nykyiseltä tasoltaan. Tällöin rikollisesta toiminnasta aiheutuvat sanktiot vastaisivat aidosti laittomuuksista saatavaa rikoshyötyä. Suomessa olisi rakennusalalla yksinkertaistettuna vallittava sellainen tilanne, jossa ulkomaisella yrittäjällä tai työntekijällä ei olisi verotuksellista etuasemaa.