EU:n itälaajentumisen vaikutukset Suomen mahdolliseen työvoimavajeeseen
Artimo, Erika (2006)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielmassani käsitellään Euroopan unionin itälaajentumista, sekä sen vaikutuksia Suomen mahdolliseen työvoimavajeeseen. EU:n itälaajentuminen toi EU:hun monia uusia maita, joissa elintaso Suomeen verrattuna on matalampi. Samaan aikaan Suomessa suuret ikäluokat jäävät pian eläkkeelle ja on mahdollista, että tänne tulee huomattava työvoimapula. Terveydenhoitoala sekä rakennusala tarvitsevat pian paljon uutta työvoimaa. Tarkoituksena on tutkia olisiko mahdollista houkutella näistä uusista EU-maista työvoimaa Suomeen, jotta työvoimapula voitaisiin välttää. Lisäksi tarkastelen Suomen maahanmuuttopolitiikkaa ja sitä tulisiko sitä muuttaa, jotta maahamme olisi mahdollista houkutella lisää maahanmuuttajia. Vertailen Suomen maahanmuuttajalukuja myös Ruotsin ja Tanskan vastaaviin lukuihin.
Maahanmuuttajia on aina ollut Suomessa suhteellisen vähän. Pahimman laman aikaan 1990-luvulla maahamme tuli paljon maahanmuuttajia. Laman seurauksena useimmat heistä jäivät saman tien työttömäksi ja osa on edelleen työttömänä. Asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat kuitenkin muuttuneet positiivisemmiksi kahdenkymmenen vuoden aikana, mikä helpottaa maahanmuuttajan sopeutumista Suomeen. On myös tärkeää, että maahanmuuttaja saapuu Suomeen työn perässä, etteivät he joudu täällä samantien työttömäksi. Työttömänä oleminen vaikeuttaa maahanmuuttajan sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.
Ennen kuin uusia maahanmuuttajia aletaan houkuttelemaan Suomeen tulisi tehdä hieman parannuksia. Työvoimareservissä olevia työttömiä maahanmuuttajia tulisi kouluttaa ammattein, joilta suuria ikäluokkia jää eläkkeelle. Vasta sen jälkeen pyrittäisiin houkuttelemaan tänne uusia maahanmuuttajia. Myös oleskelulupa- ja työlupahakemuksen käsittelyä tulisi nopeuttaa, jotta tällaiseen ei menisi aikaa uuden maahanmuuttajan saapuessa Suomeen. Parempi elintaso Suomessa varmasti houkuttelee EU:n itäisistä maista uutta työvoimaa tänne. Siksi turhaa byrokratiaa lupahakemusten käsittelyssä pitäisi yrittää minimoida, jotta ainakaan se ei olisi syy miksi tänne ei hakeuduta töihin.
Maahanmuuttajia on aina ollut Suomessa suhteellisen vähän. Pahimman laman aikaan 1990-luvulla maahamme tuli paljon maahanmuuttajia. Laman seurauksena useimmat heistä jäivät saman tien työttömäksi ja osa on edelleen työttömänä. Asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat kuitenkin muuttuneet positiivisemmiksi kahdenkymmenen vuoden aikana, mikä helpottaa maahanmuuttajan sopeutumista Suomeen. On myös tärkeää, että maahanmuuttaja saapuu Suomeen työn perässä, etteivät he joudu täällä samantien työttömäksi. Työttömänä oleminen vaikeuttaa maahanmuuttajan sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.
Ennen kuin uusia maahanmuuttajia aletaan houkuttelemaan Suomeen tulisi tehdä hieman parannuksia. Työvoimareservissä olevia työttömiä maahanmuuttajia tulisi kouluttaa ammattein, joilta suuria ikäluokkia jää eläkkeelle. Vasta sen jälkeen pyrittäisiin houkuttelemaan tänne uusia maahanmuuttajia. Myös oleskelulupa- ja työlupahakemuksen käsittelyä tulisi nopeuttaa, jotta tällaiseen ei menisi aikaa uuden maahanmuuttajan saapuessa Suomeen. Parempi elintaso Suomessa varmasti houkuttelee EU:n itäisistä maista uutta työvoimaa tänne. Siksi turhaa byrokratiaa lupahakemusten käsittelyssä pitäisi yrittää minimoida, jotta ainakaan se ei olisi syy miksi tänne ei hakeuduta töihin.