Vaasan kaupunginkirjaston verkkopalvelun toimintojen käytettävyys

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Vaasan kaupunginkirjaston verkkopalvelun toimintojen käytettävyys. Kirjaston lainausmäärät ovat olleet laskussa, joten on tärkeää, että aineiston hakutoiminnon käytettävyys olisi mahdollisimman hyvä, jotta käyttäjät löytävät haluamaansa aineiston. Tämän lisäksi kirjasto uudisti verkkopalvelunsa joulukuussa 2024, joten uusien sivujen toimintojen käytettävyyden kartoittaminen on ajankohtaista. Kirjaston asiakkaisiin kuuluvat kaikki tietokoneen käytön osaavat Vaasan alueen lukutaitoiset asukkaat, joten verkkopalvelun käytettävyyden tulee olla hyvä. Tavoitteeseen vastattiin selvittämällä millainen on Vaasan kaupunginkirjaston verkkopalvelun toimintojen käytettävyys heuristisessa arvioinnissa sekä miten käyttäjät kokevat Vaasan kaupunginkirjaston verkkopalvelun toimintojen käytettävyyden. Tutkimus jaettiin kahteen osaan: heuristiseen arviointiin ja käyttäjätutkimukseen. Heuristinen arviointi on menetelmä, jonka avulla etsitään käytettävyysongelmia. Heuristisessa arvioinnissa käytettiin Nielsenin tunnettujen heuristiikkojen pohjalta, kirjastoalalle sopiviksi muokattuja heuristiikkoja, joiden avulla tutkimuksen kohteena olleet sivut mentiin yksitellen läpi. Käyttäjätutkimus koostui alkuhaastattelusta, nauhoitetuista ääneenajattelun tehtävistä ja loppuhaastattelusta. Ääneenajattelu on menetelmä, jossa käyttäjä suorittaa ennalta määrättyjä tehtäviä ja ajattelee niiden aikana ääneen. Käyttäjien kertomat käytettävyysongelmat luokiteltiin omiin ryhmiinsä ja heuristisessa arvioinnissa ilmenneisiin käytettävyysongelmiin, sen mukaan, miten käyttäjät niitä vahvistivat. Käyttäjätutkimukseen osallistui viisi 25-34-vuotiasta Vaasan kaupunginkirjaston asiakasta. Tutkimukseen saatiin niin sanottu asiantuntijan ja käyttäjien näkökulma yhdistämällä nämä kaksi, toisiaan täydentävät tutkimusmenetelmät. Heuristisessa arvioinnissa löytyi eniten käytettävyysongelmia liittyen kahteen heuristiikkaan: käyttäjälle tuttuun kieleen ja informaation loogiseen järjestykseen sekä tekstin silmäiltävyyteen ja luettavuuteen. Näiden heuristiikkojen kohdalla ongelmat keskittyivät kielellisiin seikkoihin, eli termien epäselvyyteen ja kirjoitusvirheisiin. Jokaiselta sivulta löytyi vähintään kaksi käytettävyysongelmaa ja jonkin sivun yksittäinen käytettävyysongelma saattoi liittyä useampaan eri heuristiikkaan. Käyttäjä todennäköisesti kohtaa monia käytettävyysongelmia jo etusivulla ja valikossa. Käyttäjätutkimukseen valitut osallistujat osoittautuivat alkuhaastattelun perusteella aktiiviksi kirjaston ja verkkopalvelun käyttäjiksi. Ääneenajattelun tehtävien ja loppuhaastattelun tuloksissa käytettävyysongelmat painottuivat sivujen yksinkertaistamiseen ja siihen, että sivujen otsikkojen täytyisi kuvailla paremmin mitä ne sisältävät. Käyttäjätutkimuksessa esille nousi se, etteivät käyttäjät lue järjestelmällisesti sivuja ylhäältä alas, vaan silmäilevät sivuja, jonka myötä verkkosivujen selkeys korostuu entisestään.