Koronapandemian vaikutukset KAMeihin Helsingin pörssin yrityksissä

Tilintarkastukseen ja tilintarkastuskertomuksen informaatioarvoon kohdistuvat moninaiset odotukset, kuten luotettavuus ja läpinäkyvyys, jotka korostuvat organisaation toimialan ja koon mukaan. Vuosituhannen alun kirjanpitoskandaalien jälkeen kehitetty ISA 701 -standardi velvoittaa listayhtiöiden tilintarkastuskertomuksissa raportoimaan tilintarkastuksen kannalta keskeisistä seikoista (KAM, Key Audit Matters). Koronapandemia toi esiin uusia haasteita tilintarkastuksen suorittamiseen, kuten erilaiset rajoitustoimenpiteet, mikä vaikutti merkittävästi eri toimialojen toimintaympäristöön ja tilintarkastusraportointiin. Tämä tutkielma tarkastelee pandemian vaikutuksia Helsingin pörssin yhtiöiden KAM-raportointiin vuosina 2019–2020. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta pääluvusta ja niistä ensimmäisessä käsitellään tilintarkastuksen, tilintarkastajan ja tilinpäätöksen keskeisiä käsitteitä, koronapandemian vaikutuksia tilintarkastukseen ja sen suorittamiseen. Seuraavassa pääluvussa käydään läpi aikaisempia tutkimuksia KAMien vaikutuksesta tilintarkastuksen läpinäkyvyyteen, luottamukseen ja laatuun sekä koronapandemian vaikutuksia KAMeihin. Kolmannessa luvussa johdetaan lopuksi hypoteesit, joita tässä tutkielmassa on kolme. Tutkimusmenetelmänä tässä tutkielmassa käytettiin sisällönanalyysia ja koodausta, joiden avulla aineistoa yksinkertaistettiin ja saatiin hallittavaksi. Tilastollinen analyysi toteutettiin t-testillä, joka arvioi kahden ryhmän keskiarvoeroa. Tutkielmassa selvitettiin, kuvailtiinko KAMeja ja niihin kohdistuvia tarkastustoimenpiteitä laaja-alaisemmin koronapandemian takia sekä oliko jokin toimiala tai tilinpäätösstandardi, joiden KAMeihin koronapandemialla oli vaikutusta. Tutkimustulokset osoittivat, että koronapandemialla ei ollut merkitsevää vaikutusta KAMien kuvailujen tai suoritettujen tilintarkastustoimenpiteiden laaja-alaisuuteen eikä toimialalla tai tilinpäätösstandardilla ollut vaikutusta. Useimmilla toimialoilla kuvailut olivat joko hieman kasvaneet tai pienentyneet, mutta ei johdonmukaisesti koronapandemian vaikutuksesta. Tilinpäätösstandardeittain tarkasteltuna koronapandemia vaikutti erityisesti niihin KAMeihin, jotka liittyivät omaisuuserän arvostukseen IAS 36:n mukaan ja jotka sisälsivät johdon harkintaan liittyviä elementtejä. Tilinpäätösstandardilla ei kuitenkaan ollut merkitsevää vaikutusta KAMien lukumäärään. Tutkittavissa yrityksissä vain muutamissa oli suora viittaus koronapandemian vaikutuksiin KAMeissa. Aikaisempien tutkimusten mukaan koronapandemia vaikutti KAM-raportointiin eri tavoin. Raportoitujen KAMien määrä ja sanamäärä kasvoivat ja raportit sisälsivät viittauksia pandemian tuomiin haasteisiin, mutta muutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Tämän tutkielman tulokset suomalaisella aineistolla ovat yhteneväisiä aikaisempien tutkimustulosten kanssa.