“Raakuissa nähdäkseni manifestoitui pinnan alla kytenyt kiukku” : Metsäteollisuuden ja luonnon välinen suhde syksyn 2024 raakku-uutisoinnissa

Suomalaisilla sanotaan usein olevan erityinen luontosuhde, ja etenkin metsä on suomalaisille tärkeä paikka. Suomessa metsien peitossa on yli 75 prosenttia maapinta-alasta, ja metsäteollisuus on yksi merkittävimmästä teollisuudenaloista. Metsien taloudellisen hyödyntämisen ja luonnon hyvinvoinnin välillä käydään jatkuvaa tasapainottelua. Suomussalmella syksyllä 2024 metsäkone järkytti tätä tasapainoa ylittäessään useita kertoja uhanalaisten jokihelmisimpukoiden eli raakkujen asuttaman Hukkajoen. Tämän seurauksena arviolta tuhansia raakkuja kuoli. Tapaus sai laajasti näkyvyyttä mediassa ja herätti keskustelua siitä, miten erityistä luontosuhdetta ja vastuullisena mainostettua metsäteollisuutta käytännössä toteutetaan. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millaista kuvaa syksyn 2024 raakku-uutisointi rakentaa metsäteollisuuden ja luonnon välisestä suhteesta Suomessa. Tutkielman aineisto koostuu 253 jutusta, jotka on kerätty neljästä eri mediasta: Yle Uutisista, Helsingin Sanomista, Maaseudun Tulevaisuudesta ja Kainuun Sanomista. Tutkimusmenetelmänä käytetään kehysanalyysiä, jonka avulla tarkastellaan, mitkä näkökulmat korostuvat uutisoinnissa. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, keiden toimijoiden äänet saavat tilaa jutuissa. Lukijoiden ääni huomioidaan ottamalla juttujen kommenttiosiot mukaan analyysiin. Teoreettisesti tämä tutkielma sijoittuu kehystämisen ja journalismin tutkimuksen kentälle. Lisäksi tätä tutkielmaa taustoitetaan katsauksella metsäteollisuuden rooliin ja asemaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Kuuluvimmat toimijat aineiston jutuissa olivat Stora Enso, jonka korjuutyömaalle tapahtumat sijoittuvat, Metsähallitus ja viranomaiset. Aineistosta tulkittiin neljä kehystä, jotka olivat luonnonsuojelun kehys, vastuun kehys, muutoksen kehys ja tyynnyttelevä kehys. Kehykset jakautuivat eri medioissa melko tasaisesti, mutta toimijoiden äänten jakautumisessa oli havaittavissa enemmän eroavaisuuksia. Tutkielma osoittaa, että Suomessa luonnon hyvinvointiin suhtaudutaan vakavasti ainakin silloin, kun luontoa kohtaan toimitaan väärin ja aihe nostetaan keskusteluun. Tutkielman myötä voidaan sanoa, että suomalaiset kokevat luonnon tärkeäksi, mutta eivät ole valmiita asettamaan sitä kaiken muun yläpuolelle. Metsäteollisuuden tarjoamat taloudelliset hyödyt koetaan myös tärkeiksi. Tutkielman perusteella suomalaisilla on kuitenkin edelleen uskoa siihen, että taloudelliset hyödyt voidaan saavuttaa pitäen samalla huolta luonnosta.