Working Life Experiences of People With Physical Disabilities in SMEs in the EU

It is known that people with disabilities (PWDs) are considered a marginalized group of people around the world, including Western societies. Considering the population in the countries of the European Union (EU), approximately one in every four people has a disability of some form, and due to population aging and chronic illnesses becoming increasingly more common, the population in similar positions is growing. However, despite the existence of supportive frameforks, problems seem to persist. As exemplified, roughly half of the working-aged population of PWDs in the EU is unemployed, and even this group is an emerging workforce resource in contexts where working-age populations are declining; unemployment among PWDs is still a problem that is not dissipating. Accordingly, this thesis aimed to find the reasons why PWDs are still facing challenges in employment by studying their employment experiences, to examine how and why these experiences may differ across countries in the EU, and to explore how diversity management could influence the employment situation of PWDs. In this study, the target countries were delimited to four: Austria, Finland, Germany, and Lithuania, and the focus group was delimited to people with physical disabilities. The theoretical framework of the study built a base understanding of physical disabilities and the societal situation of PWDs in the EU, continuing with the establishment of the situation of PWDs in the employment landscape. Also, the structures supporting PWDs were outlined, their effects on SMEs’ views on PWDs were analysed, and the currently identified problems regarding the employment of PWDs were explored from both PWDs and employers’ points of view. Although what was already evident from the aims of the study, the theoretical framework could not explain the reasons why the PWDs continue to face issues in employment. For this reason, the empirical part of the study was conducted using qualitative methods, guided by a critical realist perspective to get a deeper understanding of the underlying issues that affect the employment of PWDs. The research method used was qualitative interviews, which were conducted to gather experiences from both PWDs’ and SMEs’ perspectives. The results of the research show that there is a lack of understanding about (physical) disabilities, which could be identified being a root cause of multiple challenges that PWDs face when it comes to employment. Also, the institutional effects on SMEs' perspectives on PWDs are dependent on societal and cultural contexts. Lastly, SMEs have a limited understanding of disabilities, diversity, and diversity management, even though diversity needs to be genuinely embraced before attempting to manage it. These results are tied to theoretical implications by providing insights regarding disability, employment, and management studies, and practical implications come in the form of recommendations on how SMEs should move towards including diversity management into their strategies.

Vammaisia henkilöitä pidetään marginalisoituna ihmisryhmänä niin länsimaisissa yhteiskunnissa kuin maailmanlaajuisestikin. Kun katsotaan Euroopan unionin (EU) maiden väestöä, noin jopa joka neljännellä ihmisellä on jonkinasteinen vamma ja samankaltaisessa asemassa olevien ihmisten määrä on vain kasvamaan päin, koska väestö ikääntyy sekä krooniset sairaudet yleistyvät. On myös nähtävissä, että erinäisistä tukirakenteista huolimatta ongelmat jatkuvat. Esimerkiksi vallitsevassa osaaja- sekä työvoimapulan ajassa vammaiset henkilöt ovat nousseet potentiaaliseksi resurssiksi, mutta silti kokonaisuudessaan noin puolet työikäisestä vammaisväestöstä EU maissa ovat työttömiä. On siis selvää, että vammaisten henkilöiden työttömyys on ongelma, jota ei ole saatu hälvenemään. Tässä tutkielmassa pyrittiinkin selvittämään vammaisten henkilöiden kokemuksiin pohjaten, miksi he kohtaavat edelleen haasteita työelämässä. Kokemuksia myös verrattiin keskenään eri maiden välillä mahdollisten eroavaisuuksien varalta.Lopuksi selvitettiin myös mahdollisuuksia lievittää vammaisten henkilöiden työttömyystilannetta monimuotoisuuden johtamisen työkalujen avulla. Tutkimukseen tehtiin rajauksia, joilla varmistettiin sen toteuttamiskelpoisuus. Tässä tutkimuksesa kohdemaiksi rajattiin Itävalta, Liettua, Suomi ja Saksa sekä kohderyhmän osalta tehtiin rajaus fyysisesti vammaisiin henkilöihin. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä luotiin perusymmärrys fyysisistä vammoista, vammaisten henkilöiden yhteiskunnallisesta asemasta EU:ssa sekä vammaisten henkilöiden työllisyystilanteesta. Näiden lisäksi, viitekehyksessä hahmoteltiin niin yhteiskunnan sekä lakien että muiden, kuten yritysten tarjoamia tukirakenteita vammaisille henkilöille. Lopuksi perehdyttiin myös vammaisten henkilöiden työelämän ongelmiin sekä työnantajan että työntekijän näkökulmista. Teoreettisesta viitekehyksestä kävi ilmi, ettei se kyennyt itsellään selittämään syitä sille, miksi vammaiset henkilöt kokevat edelleen ongelmia työelämässä huolimatta siitä, että on olemassa myös tukirakenteita joiden tulisi auttaa asiassa. Tästä syystä tutkimuksen empiirisessä osassa käytettiin kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä, joita ohjasi kriittisen realismin näkökulma. Tällä tavalla oli mahdollista saada mahdollisimman syvällinen käsitys siitä, mitkä ovat ongelmien taustalla olevat piilevät syyt, joita ei nykyisellään ole mahdollista nähdä teoreettisesta viitekehyksestä. Aineistonhankintavälineenä käytettiin kvalitatiivisia haastatteluita, joiden avulla kerättiin kokemuksia aiheesta sekä vammaisten henkilöiden että työnantajien näkökulmista. Tutkimustulokset osoittavat, että (fyysisesti) vammaisten henkilöiden työelämän sekä muidenkin kontekstien ongelmien taustalla on perimmäisesti se, että vammoja sekä vammaisuutta ei ymmärretä riittävästi. Kävi myös ilmi, että esimerkiksi instituutioiden vaikutukset siihen, miten PK-yritykset toimivat vammaisten henkilöiden kanssa riippuu myös yhteiskunnallisten ja kulttuuristen kontekstien vaikutuksista. Lisäksi, pk-yrityksillä osoittui olevan rajallinen käsitys (fyysisitä) vammoista, vammaisuudesta, monimuotoisuudesta sekä sen johtamisesta. Tutkimus tarjosi teoreettisia näkökulmia vammais-, työllisyys-, sekä johtamistutkimuksille, mutta myös käytännön näkökulmia pk-yritysten monimuotoisuuden johtamiseen liittyen.