Puutteellisen unen heijastukset työhyvinvointiin ja työssä suoriutumiseen
Tuomilehto, Jenni (2025-03-27)
Tuomilehto, Jenni
Vaasan yliopisto
27.03.2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-395-185-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-395-185-3
Kuvaus
vertaisarvioitu
Tiivistelmä
Puutteellisesta unesta johtuva väsymys on työikäisten ihmisten kasvava ongelma, joilla on monenlaisia heijastusvaikutuksia työorganisaatioissa. Käsillä olevan tutkimuksen tavoitteena on syventää ymmärrystä siitä, minkälaisia yksilötason vaikutuksia puutteellisesta unesta johtuvalla väsymyksellä on työhyvinvointiin ja työssä suoriutumiseen. Lisäksi selvitetään, millaisia keinoja puutteellisesta unesta kärsivät yksilöt käyttävät selviytyäkseen työssään. Koettuja vaikutuksia tarkastellaan työssä suoriutumisen ja työhyvinvoinnin teoreettisten viitekehysten valossa. Työssä suoriutumista lähestytään kokonaisvaltaisen työssä suoriutumiseen mallin ja työhyvinvointia Karasekin mallin ja JD-R-mallin näkökulmasta.
Tutkimusaineisto koostuu 24 puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, joissa käsiteltiin henkilöiden omia kokemuksia väsymyksen vaikutuksista työssä. Haastatteluaineisto analysoitiin fenomenografisella menetelmällä. Aineiston analyysin tuloksena muodostuu kokonaiskuva puutteellisesta unesta johtuvan väsymyksen vaikutuksista sekä voimavarojen säilyttämisen ja lisäämisen keinoista. Puutteellisesta unesta johtuvan väsymyksen vaikutukset koostuvat viidestä kategoriasta: emotionaaliset vaikutukset, kognitiiviset vaikutukset, sosiaaliset vaikutukset, fysiologiset vaikutukset ja toiminnalliset vaikutukset. Voimavarojen säilyttämisen ja lisäämisen keinoja muodostuu yksilön oman vaikutuksen piirissä olevasta autonomiasta ja henkilökohtaisista resursseista sekä organisaatioon liittyvästä sosiaalisesta tuesta ja väsymyksen hallinnan keinoista työpaikalla.
Tutkimustulosten valossa puutteellisesta unesta johtuvalla väsymyksellä on monitahoisia työssä suoriutumista heikentäviä vaikutuksia. Vaikutukset ovat emotionaalisia, kognitiivisia, sosiaalisia, fysiologisia ja toiminnallisia. Puutteellisesta unesta johtuvaan väsymykseen voidaan vaikuttaa voimavarojen säilyttämisen ja lisäämisen keinoin. Tutkimuksesta syntyi puutteellisesta unesta johtuvan väsymyksen tunnistamiseen sekä voimavarojen säilyttämiseen ja lisäämiseen soveltuva teoreettinen malli, jota on mahdollista verifioida kvantitatiivisesti isommalla aineistolla ja hyödyntää jatkotutkimuksessa. Käytännön kontribuutiona sen avulla voidaan huomioida unen rooli osana työntekijöiden työhyvinvoinnin johtamista aiempaa täsmällisemmin.
Tutkimusaineisto koostuu 24 puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, joissa käsiteltiin henkilöiden omia kokemuksia väsymyksen vaikutuksista työssä. Haastatteluaineisto analysoitiin fenomenografisella menetelmällä. Aineiston analyysin tuloksena muodostuu kokonaiskuva puutteellisesta unesta johtuvan väsymyksen vaikutuksista sekä voimavarojen säilyttämisen ja lisäämisen keinoista. Puutteellisesta unesta johtuvan väsymyksen vaikutukset koostuvat viidestä kategoriasta: emotionaaliset vaikutukset, kognitiiviset vaikutukset, sosiaaliset vaikutukset, fysiologiset vaikutukset ja toiminnalliset vaikutukset. Voimavarojen säilyttämisen ja lisäämisen keinoja muodostuu yksilön oman vaikutuksen piirissä olevasta autonomiasta ja henkilökohtaisista resursseista sekä organisaatioon liittyvästä sosiaalisesta tuesta ja väsymyksen hallinnan keinoista työpaikalla.
Tutkimustulosten valossa puutteellisesta unesta johtuvalla väsymyksellä on monitahoisia työssä suoriutumista heikentäviä vaikutuksia. Vaikutukset ovat emotionaalisia, kognitiivisia, sosiaalisia, fysiologisia ja toiminnallisia. Puutteellisesta unesta johtuvaan väsymykseen voidaan vaikuttaa voimavarojen säilyttämisen ja lisäämisen keinoin. Tutkimuksesta syntyi puutteellisesta unesta johtuvan väsymyksen tunnistamiseen sekä voimavarojen säilyttämiseen ja lisäämiseen soveltuva teoreettinen malli, jota on mahdollista verifioida kvantitatiivisesti isommalla aineistolla ja hyödyntää jatkotutkimuksessa. Käytännön kontribuutiona sen avulla voidaan huomioida unen rooli osana työntekijöiden työhyvinvoinnin johtamista aiempaa täsmällisemmin.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [519]