Puutteellisen unen heijastukset työhyvinvointiin ja työssä suoriutumiseen

Abstract

Puutteellisesta unesta johtuva väsymys on työikäisten ihmisten kasvava ongelma, joilla on monenlaisia heijastusvaikutuksia työorganisaatioissa. Käsillä olevan tutkimuksen tavoitteena on syventää ymmärrystä siitä, minkälaisia yksilötason vaikutuksia puutteellisesta unesta johtuvalla väsymyksellä on työhyvinvointiin ja työssä suoriutumiseen. Lisäksi selvitetään, millaisia keinoja puutteellisesta unesta kärsivät yksilöt käyttävät selviytyäkseen työssään. Koettuja vaikutuksia tarkastellaan työssä suoriutumisen ja työhyvinvoinnin teoreettisten viitekehysten valossa. Työssä suoriutumista lähestytään kokonaisvaltaisen työssä suoriutumiseen mallin ja työhyvinvointia Karasekin mallin ja JD-R-mallin näkökulmasta.

Tutkimusaineisto koostuu 24 puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, joissa käsiteltiin henkilöiden omia kokemuksia väsymyksen vaikutuksista työssä. Haastatteluaineisto analysoitiin fenomenografisella menetelmällä. Aineiston analyysin tuloksena muodostuu kokonaiskuva puutteellisesta unesta johtuvan väsymyksen vaikutuksista sekä voimavarojen säilyttämisen ja lisäämisen keinoista. Puutteellisesta unesta johtuvan väsymyksen vaikutukset koostuvat viidestä kategoriasta: emotionaaliset vaikutukset, kognitiiviset vaikutukset, sosiaaliset vaikutukset, fysiologiset vaikutukset ja toiminnalliset vaikutukset. Voimavarojen säilyttämisen ja lisäämisen keinoja muodostuu yksilön oman vaikutuksen piirissä olevasta autonomiasta ja henkilökohtaisista resursseista sekä organisaatioon liittyvästä sosiaalisesta tuesta ja väsymyksen hallinnan keinoista työpaikalla.

Tutkimustulosten valossa puutteellisesta unesta johtuvalla väsymyksellä on monitahoisia työssä suoriutumista heikentäviä vaikutuksia. Vaikutukset ovat emotionaalisia, kognitiivisia, sosiaalisia, fysiologisia ja toiminnallisia. Puutteellisesta unesta johtuvaan väsymykseen voidaan vaikuttaa voimavarojen säilyttämisen ja lisäämisen keinoin. Tutkimuksesta syntyi puutteellisesta unesta johtuvan väsymyksen tunnistamiseen sekä voimavarojen säilyttämiseen ja lisäämiseen soveltuva teoreettinen malli, jota on mahdollista verifioida kvantitatiivisesti isommalla aineistolla ja hyödyntää jatkotutkimuksessa. Käytännön kontribuutiona sen avulla voidaan huomioida unen rooli osana työntekijöiden työhyvinvoinnin johtamista aiempaa täsmällisemmin.

The aim of this study is to provide new insights into how insufficient sleep affects work performance. The goal is to deepen the understanding of how fatigue caused by lack of sleep impacts individual job performance. The perceived effects are examined through the theoretical frameworks of job performance and occupational well-being. Job performance is approached using a comprehensive model of job performance, while occupational well-being is considered from the perspectives of Karasek's model and the JD-R (Job Demands-Resources) model.

The research data consists of 24 semi-structured thematic interviews, which focused on individuals' personal experiences of the effects of fatigue at work. The interview data was analyzed using the phenomenographic method. The analysis resulted in an overall picture of the effects of fatigue caused by insufficient sleep, as well as strategies for maintaining and enhancing resources. The effects of fatigue caused by insufficient sleep are categorized into five areas: emotional effects, cognitive effects, social effects, physiological effects, and functional effects. The strategies for maintaining and enhancing resources include autonomy and personal resources within the individual's control, as well as social support and fatigue management strategies related to the organization.

The study results indicate that fatigue caused by insufficient sleep has multifaceted negative effects on job performance, including emotional, cognitive, social, physiological, and functional aspects. Fatigue due to insufficient sleep can be addressed through strategies that maintain and enhance resources. The study led to the development of a theoretical model suitable for identifying fatigue caused by insufficient sleep and for maintaining and enhancing resources. This model can be verified quantitatively with a larger sample and utilized in further research. As a practical contribution, the model can be used to consider the role of sleep as part of managing employee well-being more precisely than before.