Institutionaalinen kompleksisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa : Sote-uudistusta koskevan lainsäädäntöesityksen asiantuntijalausuntojen analyysi

Abstract

Tarve sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiselle (myöh. sote-uudistus) on tunnistettu Suomessa jo yli 15 vuoden ajan, ja uudistuksesta on muodostunut eri toimijatahojen intressien ja vaatimusten värittämä jännitteinen kokonaisuus. Sote-uudistuksen myötä julkisen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän hallinnollisia rakenteita on uudistettu, ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu on siirtynyt 1.1.2023 kunnilta hyvinvointialueille. Institutionaaliset logiikat ovat tavoitteista, odotuksista, arvoista ja periaatteista muodostuvia kokonaisuuksia, jotka muokkaavat toimijoiden tapaa toimia, tulkita ympäröivää todellisuutta ja tehdä päätöksiä. Institutionaalisia logiikoita on useita, ja eri logiikoiden yhteensopimattomuus saa aikaan ilmiön, jota kutsutaan institutionaaliseksi kompleksisuudeksi. Eri toimijoiden välinen yhteistyö ja palvelujen integraatio ovat edellytyksiä toimivan sote-palvelujärjestelmän aikaansaamiseksi. Yhteistyön onnistumisen kannalta on merkityksellistä ymmärtää, millaiset logiikat toimijoiden taustalla vaikuttavat, ja millainen merkitys näillä taustavaikuttimilla on esimerkiksi yhteisen ymmärryksen rakentumiseen ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten institutionaalinen kompleksisuus ilmenee sote-uudistuksen lainvalmistelua koskevan hallituksen esityksen 241/2020 vp asiantuntijalausunnoissa. Tutkielman aineistona on käytetty keväällä 2021 dokumentoituja lainvalmistelun asiantuntijalausuntoja, joista 119 lausuntoa on valikoitu satunnaisotannalla tutkielman aineistoksi. Tutkielma on toteutettu laadullisena tutkimuksena, ja aineisto on analysoitu teoriasidonnaisen sisällönanalyysin periaatteita noudattaen. Aineiston analyysi on toteutettu tutkimuksen teoreettisesta viitekehyksestä muodostuvan luokittelumatriisin ohjaamana.

Tutkielman tulosten perusteella institutionaalinen kompleksisuus ilmenee sote-uudistuksen lainvalmistelua koskevissa asiantuntijalausunnoissa eri institutionaalisten logiikoiden, logiikoiden välistä yhteensopimattomuutta näkyväksi tekevien jännitteiden sekä toimintaympäristön altistavien ominaisuuksien muodossa. Tulosten perusteella voidaan todeta, että sote-uudistuksen valmisteluun on liittynyt eri tavoin todellisuutta tulkitsevia ja jäsentäviä toimijatahoja, ja tunnistetut jännitteet ovat koskeneet uudistuksen näkökulmasta varsin suuria tekijöitä, kuten ohjausta, priorisointia, eri toimijasektoreiden välisiä suhteita sekä resurssien jakamiseen liittyviä haasteita. Institutionaalinen kompleksisuus voi joko rajoittaa tai mahdollistaa julkisten palveluiden kehittämistä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa siihen tulisi suhtautua tarpeellisena ilmiönä, joka oikein ymmärrettynä mahdollistaa yhteistyön ja innovaatiot tuoden näkyväksi toimijoiden erilaiset tavat järjestää palveluita ja ymmärtää todellisuutta.