Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä aineisto 
  •   Etusivu
  • OSUVA
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt (rajattu saatavuus)
  • Näytä aineisto
  •   Etusivu
  • OSUVA
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt (rajattu saatavuus)
  • Näytä aineisto
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Varhaisen tuen malliin sisältyvän työkykykeskustelun vaikutus työhyvinvointiin

Koivisto, Jaana (2013)

 
Katso/Avaa
osuva_5184.pdf (1.056Mb)
Lataukset: 

Kokoteksti luettavissa vain Tritonian asiakaskoneilla.
Koivisto, Jaana
2013
Näytä kaikki kuvailutiedot

Kuvaus

Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää onko varhaisen tuen malliin sisältyvällä työkykykeskustelulla ollut vaikutusta työkykyyn ja työhyvinvointiin. Koska esimiehellä on merkittävä rooli työkykykeskustelun onnistumisessa, tutkimukseen otettiin mukaan työkykykeskustelun käyneiden henkilöiden kokemukset esimiehen toiminnasta työkykykeskustelussa. Työhyvinvointia tukeva henkilöstöjohtaminen vaikuttaa yritykseen, organisaatioon ja koko yhteiskuntaan. Varhaisen tuen malli esitetään keinona vaikuttaa työhyvinvointiin ja sairauspoissaoloihin. Tulevaisuudessa työurien tulisi pidentyä ja eläkeikä tulee todennäköisesti nousemaan, halusimme tai emme.

Varhaisen tuen mallia käsitellään yhtenä henkilöstökäytäntönä, mikä muodostaa teoreettisen viitekehyksen lähtökohdan. Teoreettinen viitekehys muodostuu henkilöstöjohtamisen ja työhyvinvoinnin yhteydestä sekä varhaisen tuen mallista. Tutkimus toteutettiin metallialan yrityksessä ja tutkimusaineiston perusjoukkona olivat esimiehensä kanssa työkykykeskustelun käyneet alaiset (n=93), jotka olivat täyttäneet sairauspoissaolokriteerit. Tutkimus on kvantitatiivinen ja tutkimuksen mittarina oli kyselylomake. Kyselylomakkeeseen vastasi 51 henkilöä (vastausprosentti 55%).

Tutkimustulokset osoittavat, että työkykykeskustelulla on ollut myönteistä vaikutusta työhyvinvointiin, koska työkyvyn edistämisen toimenpiteitä oli tehty, esimies tuki enemmän työkykykeskustelun jälkeen ja keskustelulla oli ollut vaikutuksia sairauspoissaolojen vähenemiseen. Keskusteluista seurannut yleisin toimenpide oli työtehtävän muuttaminen vastaamaan työkykyä. Työkykykeskustelun seurantapalavereita oli kuitenkin pidetty hyvin vähän. Työkykykeskustelussa parhaimmat arviot esimies sai hyvän ilmapiirin luomisesta ja keskustelurauhasta. Melkein kaikkien mielestä esimies kuunteli hyvin ja monien mielestä esimies myös arvosti työkykykeskustelussa.
Kokoelmat
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt (rajattu saatavuus) [3438]
https://osuva.uwasa.fi
Ota yhteyttä | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Tämä kokoelma

TekijäNimekeAsiasanaYksikkö / TiedekuntaOppiaineJulkaisuaikaKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
https://osuva.uwasa.fi
Ota yhteyttä | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste