Sisäinen ilmoituskanava osana compliance-riskien hallintaa rahoitusalalla : Ilmoittajansuojelulain vaikutukset oikeustilaan

Tässä tutkielmassa tutkitaan Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta annetun lain (1171/2022, ilmoittajansuojelulaki) vaikutuksia oikeustilaan Suomessa. Lisäksi tutkielman tavoite on selvittää, mitkä ovat ilmoittajansuojelulain vaikutukset compliance-riskien hallintaan rahoitusalalla. Kyseessä on lainopillinen tutkielma eli tutkielmassa selvitetään voimassa olevan oikeuden sisältöä tulkitsemalla ja systematisoimalla sitä. Lähdeaineisto koostuu vahvasti ja heikosti velvoittavista sekä sallituista oikeuslähteistä. Lisäksi tutkielmassa hyödynnetään niin suomalaista kuin kansainvälistäkin kirjallisuutta sekä tutkimuksia. Ilmoittajansuojelulaki astui voimaan 1.1.2023 ja se on säädetty whistleblower-direktiivin (EU) 2019/1937 perusteella. Ennen uutta ilmoittajan suojelua koskevaa sääntelyä ilmoittajan suojelu EU:ssa on ollut heikkoa ja epäyhtenäistä. Suomessa sen sijaan ilmoittajan suojelua koskevaa yleistä sääntelyä ei ole ollut lainkaan. Ilmoittajilla on kuitenkin merkittävä rooli väärinkäytösten paljastumisessa. Silti ilmoittajiin on usein kohdistettu erilaisia vastatoimia. On siis todennäköistä, että väärinkäytöksiä on jäänyt ilmoittamatta vastatoimien uhan vuoksi. Keskeisenä muutoksena ilmoittajansuojelulaki velvoittaakin yli 50 henkilöä työllistäviä organisaatioita perustamaan sisäisen luottamuksellisen ilmoituskanavan, johon organisaation työntekijät voivat ilmoittaa työnsä yhteydessä havaitsemastaan tai epäilemästään yleisen edun vastaisesta toiminnasta erikseen määritellyillä EU:n tai kansallisen oikeuden aloilla. Uusi sääntely on näin ollen muuttanut merkittävästi oikeustilaa Suomessa. EU-oikeus on jo pidempään velvoittanut eri rahoitusalan toimijoita perustamaan sisäisen ilmoituskanavan ja käsittelemään ilmoituksia asianmukaisesti. Näin ollen ilmoittajansuojelulain velvoitteet eivät ole rahoitusalan toimijoille täysin uusia. Laki täydentää erityissääntelyn ilmoittajan suojelua koskevia säännöksiä, joten sillä on myös rahoitusalalla ilmoittajan suojelua vahvistava vaikutus. Ilmoittajansuojelulain käytännön vaikutukset jäävät rahoitusalalla todennäköisesti kevyemmin säänneltyjä aloja vähäisemmiksi, mutta ilmoittajan suojelun parantuminen voi silti lisätä ilmoitushalukkuutta ja siten ilmoitusten määrää. Compliance-riskit ovat sääntelyn, määräysten ja eettisten ohjeiden noudattamattomuudesta aiheutuvia riskejä. Niiden realisoituminen voi aiheuttaa laaja-alaisia vaikutuksia kuten taloudellisia ja oikeudellisia seuraamuksia sekä mainehaittaa. Ilmoituskanavat tukevat compliance-toimintoa compliance-riskien hallinnassa, sillä ilmoituskanavien on tunnistettu nopeuttavan väärinkäytösten havaitsemista ja ennaltaehkäisevän niitä. Näin ollen myös väärinkäytöksistä aiheutuvat taloudelliset sekä muut kustannukset ja seuraamukset jäävät vähäisemmiksi. Ilmoituskanavan voidaan siis todeta toimivan tehokkaana riskienhallinnan välineenä ja tukevan compliance-toimintoa sen riskienhallinnallisissa tehtävissä.