Jaettuna paras vai järki käteen ja isät töihin? : Diskurssianalyysi sukupuolirooleista ja työelämän tasa-arvosta perhevapaista käytävässä sosiaalisen median keskustelussa

Tutkielman aiheena ovat perhevapaista käytävässä sosiaalisen median keskustelussa esiintyvät diskurssit sekä perinteisten sukupuoliroolien ja nykyaikaisen tasa-arvon ihanteen vaikutus niihin. Perinteiset sukupuoliroolit, isä töissä perheen elantoa ansaitsemassa ja äiti kotona lapsista huolehtimassa, ovat muodostuneet historian, kulttuurin ja sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta. Sukupuoliroolit ovat yhä yhteiskunnassamme voimakkaita taustatekijöitä niin ihmisten toimintaan kuin ajatteluun, tiedostettuina ja tiedostamattomina. Sukupuolten välistä tasa-arvoa pyritään edistämään työelämässä valtion keinoin ja etenkin naisten ansiotyötä tuetaan voimakkaasti. Isien mahdollisuuksia perhevapaan pitämiseen on myös lisätty pikkuhiljaa ja vuoden 2022 perhevapaauudistuksen tavoitteena olikin vapaiden jakaminen tasan vanhempien välillä ja siten sukupuolten välisen tasa-arvon lisääminen työelämässä. Tavoitteista huolimatta perhevapaat ovat edelleen pääosin naisten pitämiä, mikä on johtanut naisten heikompaan työmarkkina-asemaan. Empiirisessä osuudessa tutkitaan diskurssianalyysin avulla X:ssä esiintyneitä keskusteluja perhevapaisiin liittyen. Tutkimustuloksina esitellään neljä diskurssia. Leiväntuoja ja kodinluoja -diskurssi kuvaa miehet luonnollisina elättäjinä perheelle ja naiset luonnollisina hoivaajina ja kodintekijöinä. Miehet kuvataan haluttomina jäämään kotiin uransa kustannuksella ja naiset haluttomina päästämään miehet omiksi kokemiinsa rooleihin kotona. Esikuva-diskurssi pyrkii hajottamaan perinteisiä normeja nostamalla vanhempainvapaata pitävät isät esikuvan rooliin. Se kuvaa miesten perhevapaan pitämisen modernina arvovalintana, jolla rakennetaan uutta normia todellisuuteen. Tasa-arvoisen vanhemmuuden diskurssin mukaan molemmilla vanhemmilla on oikeus sekä työ- että perhe-elämään ja vapaiden jakaminen on itsestään selvä toimintamalli. Valinnanvapauden diskurssi nostaa merkittävimmäksi tekijäksi perheiden keskeisen oikeuden ja kyvyn valita itselleen paras tapa jakaa vapaat. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että sukupuoliroolit elävät edelleen vahvoina yhteiskunnassa, mutta muutos kohti tasa-arvon ideaalia on käynnissä. Hitaasti kehittyneet normit myös muuttuvat hitaasti ja muutos vaatii toteutukseen muutamien ihmisten norminvastaista toimintaa, jota seuraavat sukupolvet voivat omalla toiminnallaan mallintaa. Tutkimustuloksina esitellyistä diskursseista Esikuva-diskurssi pyrkii aktiivisesti toimimaan muutoksen mahdollistajana esittämällä normien vastaisesti toimivat ihmiset mallina muille. Tasa-arvoisen vanhemmuuden ja Valinnanvapauden diskurssit toimivat omalta osaltaan uuden normin rakentajina esittämällä sen tavallisena ja itsestään selvänä valintana. Tulosten perusteella voidaan tulkita sukupuolivallankumouksen toisen vaiheen, jossa isät siirtyvät jakamaan vastuuta kotona, olevan käynnissä.