Elämää muuttavaa vaikuttamista : YK:n tasa-arvojärjestön visuaalinen retoriikka Instagramissa
Pulkkinen, Katri (2024-04-23)
23.04.2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024042321268
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024042321268
Tiivistelmä
Visuaalinen, lyhyillä teksteillä varustettu ja matalan kynnyksen poliittinen vaikuttaminen on kasvattanut suosiotaan Instagramissa viime vuosien aikana. Tämä pro gradu -tutkielma syventyy tarkastelemaan sosiaalisessa mediassa käytettyä visuaalista vaikuttamista ja sen keinoja. Tutkielma tarkastelee sosiaalisen median vaikuttamisen muutosta ja sitä, miten visuaalisuuden avulla pyritään vaikuttamaan erityisesti sosiaalisen median poliittisessa ympäristössä. Suhteellisen uusia aktivismin muotoja sosiaalisessa mediassa, kuten slacktivismia ja diaesitysaktivismia, esiintyy yhä enemmän ja niitä yhdessä on tutkittu hyvin vähän. Slacktivismilla tarkoitetaan alhaalta ylös suuntautuvaa toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan yhteiskuntaan henkilökohtaisella tasolla. Diaesitysaktivismilla puolestaan tarkoitetaan Instagramille ominaista diamaista visuaalista vaikuttamismuotoa, joka yhdistää suuretkin kokonaisuudet helposti ymmärrettäviksi ja vaikuttaviksi. Instagram on kuvapainotteinen sosiaalinen media, jossa nämä visuaalisen vaikuttamisen uudehkot muodot erityisesti näkyvät.
Kansalaisjärjestöt ovat valtioiden hallinnoista riippumattomia organisaatioita, jotka toimivat poliittisesti. Tämä tutkimus syventää ymmärrystä siitä, mitä visuaalisen vaikuttamisen keinoja kansalaisjärjestöt käyttävät sosiaalisessa mediassa analysoimalla YK:n tasa-arvojärjestö UN Women Suomen Instagram-julkaisuja. Analyysimenetelmänä toimii laadullisen ja määrällisen visuaalisen retoriikan analyysin yhdistelmä. Julkaisukohtaisen tavoittavuusdatan avulla havaintoja laajennetaan diaesitysaktivismin ja slacktivismin piiriin.
Tutkimustulokset osoittavat, että Instagram-slacktivismi voi olla merkittäväkin ilmiö, jota on kuitenkin käytännössä vaikea havaita. Kaikkia aiemmin määriteltyjä diaesitysaktivismin piir-teitä ei löydetty suosituimmista UN Women Suomen Instagram-julkaisuista. Erityisesti se, että karuselleja eli usean kuvan julkaisuja ei esiintynytkään suosituimmissa julkaisuissa, johti päätelmään siitä, että yksittäisten kuvien jakaminen slacktivismin muotona, esimerkiksi Instagramin tarinoihin, voi olla suositumpaa kuin karusellien jakaminen. Instagram-aktivismi on jo nyt tehokas vaikuttamisen keino ja sen avulla on saavutettu konkreettista toimintaa. Mitä useammat oppivat tunnistamaan Instagram-aktivismin tehokkaan luonteen ja käyttämään sitä omaksi edukseen, sitä suurempaa yhteiskunnallista muutosta todennäköisesti saadaan aikaan.
Kansalaisjärjestöt ovat valtioiden hallinnoista riippumattomia organisaatioita, jotka toimivat poliittisesti. Tämä tutkimus syventää ymmärrystä siitä, mitä visuaalisen vaikuttamisen keinoja kansalaisjärjestöt käyttävät sosiaalisessa mediassa analysoimalla YK:n tasa-arvojärjestö UN Women Suomen Instagram-julkaisuja. Analyysimenetelmänä toimii laadullisen ja määrällisen visuaalisen retoriikan analyysin yhdistelmä. Julkaisukohtaisen tavoittavuusdatan avulla havaintoja laajennetaan diaesitysaktivismin ja slacktivismin piiriin.
Tutkimustulokset osoittavat, että Instagram-slacktivismi voi olla merkittäväkin ilmiö, jota on kuitenkin käytännössä vaikea havaita. Kaikkia aiemmin määriteltyjä diaesitysaktivismin piir-teitä ei löydetty suosituimmista UN Women Suomen Instagram-julkaisuista. Erityisesti se, että karuselleja eli usean kuvan julkaisuja ei esiintynytkään suosituimmissa julkaisuissa, johti päätelmään siitä, että yksittäisten kuvien jakaminen slacktivismin muotona, esimerkiksi Instagramin tarinoihin, voi olla suositumpaa kuin karusellien jakaminen. Instagram-aktivismi on jo nyt tehokas vaikuttamisen keino ja sen avulla on saavutettu konkreettista toimintaa. Mitä useammat oppivat tunnistamaan Instagram-aktivismin tehokkaan luonteen ja käyttämään sitä omaksi edukseen, sitä suurempaa yhteiskunnallista muutosta todennäköisesti saadaan aikaan.