Suomen narratiivi EU:n energiakriisissä : tarkastelussa E-kirjeet ja U-kirjelmät

Venäjän hyökkäyssodasta alkanut energiakriisi osoitti eurooppalaisten maiden haavoittuvuuden. Useat EU-maat olivat rakentaneet yhteiskuntaa ja energiajärjestelmää ulkoa tuodun fossiilienergian varaan. Venäjä alkoi rajoittamaan maakaasun saatavuutta Eurooppaan jo syksyllä 2021 ja sodan alettua Euroopassa järjestäydyttiin uuteen todellisuuteen. Suomessa tämä tarkoitti tuonnin lopettamista sähkön, putkikaasun, kivihiilen, öljyn ja energiapuun osalta. Suomi kykeni irtaantumaan venäläisestä energiasta kohtuullisen nopeasti, mutta energiakriisi heijastui poikkeuksellisen korkeina sähkönhintoina myös pohjolaan. Kriisin keskellä mitattiin yksilöiden, yhteiskuntien ja Euroopan unionin sietokykyä. EU pyrki nopeasti vähentämään riippuvuutta venäläisestä fossiilienergiasta ja samalla suojaamaan kuluttajia kohtuuttoman korkeilta energianhinnoilta. Yhteiset sisämarkkinat ja integroidut sähkömarkkinat olivat tähän mennessä tuottaneet eurooppalaisille kuluttajille halpaa sähköä, mutta tuonnin vähennyttyä ja epävarmuuden lisäännyttyä hinnat moninkertaistuivat. Hyökkäyssodan vaikutusten lisäksi energiantuotantoa heikensi sääolosuhteiden vaikutukset erityisesti ydin- ja vesivoimantuotantoon. Toimin itse energiapolitiikasta vastaavana ministerin erityisavustajana energiakriisin keskellä. Pääsin seuraamaan lainsäädäntötyötä ja kriisiin reagoimista sekä EU:n energianeuvoston kokouksissa, että valtioneuvoston työskentelyssä. Tässä tutkielmassa olen hahmottanut Suomen kansallista narratiivia EU:n energiakriisissä. Analyysissä havaitsin, että energiapoliittista tilannetta on kuvailtu hyvin poikkeukselliseksi ja merkittävimmäksi syyksi energiakriisin aiheuttajana on nähty Venäjä ja sen aiheuttama hyökkäyssota. Narratiivissa EU:n instituutiot ja jäsenvaltion nähdään sankareina, jotka laativat ratkaisuja kriisin uhrin eli kansalaisten ja kuluttajien suojaamiseksi. Narratiivi sisältää kuitenkin vaihtelua siinä, kuinka suoraan ongelman aiheuttaja osoitetaan ja kuinka suoraan ratkaisuehdotuksilla voidaan uhrien tilannetta helpottaa. Omissa kannoissaan Suomi on suhtautunut kriittisesti lyhyen aikavälin markkinainterventioihin ja korostanut tuen kohdistamista heikoimmassa asemassa oleville.