”On siinä oma kotoisuutensa kuulla tätä murretta”. Eteläpohjalaisnuorten murreasenteet
Kiikka, Juha (2012)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan eteläpohjalaisnuorten murreasenteita. Tavoitteena on selvittää, millaisena nuoret pitävät kotiseutunsa murretta, millaista heidän murretietoutensa on, millaisia heidän omat kielelliset valintansa murteen suhteen ovat ja mitä he ajattelevat Etelä-Pohjanmaasta ja eteläpohjalaisista. Tutkimuksessa keskeistä on se, millaisiin kielenulkoisiin asioihin nuorten asenteet kohdistuvat. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, johon vastasi yhteensä 37 Seinäjoen lukion ja Ilmajoen lukion oppilasta. Analyysi pohjautuu kansanlingvistiikkaan, jonka vakiinnuttajana pidetään Dennis R. Prestonia. Analyysi on yhdistelmä kvalitatiivista ja kvantitatiivista analyysia, jonka pääpaino on kvalitatiivisessa analyysissa.
Kansanlingvistiikka on kiinnostunut kieltä koskevista asenteista. Kansandialektologia keskittyy erityisesti murteita koskeviin asenteisiin. Keskeistä teoriassa on se, että tutkimus keskittyy tavallisten puhujien kielitietoisuuteen. Dennis R. Prestonin mukaan kielitietoisuus muodostuu kielijatkumoista, jotka ovat saatavuus/pääsy, käsiteltävyys, yksityiskohtaisuus, täsmällisyys ja imitointikyky. Kieliasenne tarkoittaa varieteettien sosiaalista arvottamista. Kieliasenteiden taustalla ovat usein asenteet jotain kieltä tai murretta puhuvaa ryhmää kohtaan.
Tutkimustulosten mukaan murteeseen asennoidutaan positiivisesti, jos eteläpohjalaisuuden koetaan kuuluvan omaan identiteettiin tai jos eteläpohjalaisuuteen liittyviä stereotypioita ihannoidaan. Murteen kokeminen negatiivisena liittyy kielteisiin eteläpohjalaisuutta koskeviin stereotypioihin sekä eteläpohjalaisuuden ja oman identiteetin väliseen ristiriitaan. Murteellisuus sitoutuu siis vahvasti persoonallisuuteen ja siihen, millainen kuva itsestä halutaan antaa. Myös tilanteet ja ihmiset vaikuttavat murteellisuuteen.
Eteläpohjalaisnuoret arvostavat eteläpohjalaisuutta, johon he kokevat kuuluvan myönteisiä ominaisuuksia, kuten ahkeruus, rehellisyys, isänmaallisuus ja humoristisuus. Pääosin nuoret tuntevat hyvin Etelä-Pohjanmaan murteen piirteet, kertovat käyttävänsä murretta ja luonnehtivat murretta positiivisin sanoin.
Kansanlingvistiikka on kiinnostunut kieltä koskevista asenteista. Kansandialektologia keskittyy erityisesti murteita koskeviin asenteisiin. Keskeistä teoriassa on se, että tutkimus keskittyy tavallisten puhujien kielitietoisuuteen. Dennis R. Prestonin mukaan kielitietoisuus muodostuu kielijatkumoista, jotka ovat saatavuus/pääsy, käsiteltävyys, yksityiskohtaisuus, täsmällisyys ja imitointikyky. Kieliasenne tarkoittaa varieteettien sosiaalista arvottamista. Kieliasenteiden taustalla ovat usein asenteet jotain kieltä tai murretta puhuvaa ryhmää kohtaan.
Tutkimustulosten mukaan murteeseen asennoidutaan positiivisesti, jos eteläpohjalaisuuden koetaan kuuluvan omaan identiteettiin tai jos eteläpohjalaisuuteen liittyviä stereotypioita ihannoidaan. Murteen kokeminen negatiivisena liittyy kielteisiin eteläpohjalaisuutta koskeviin stereotypioihin sekä eteläpohjalaisuuden ja oman identiteetin väliseen ristiriitaan. Murteellisuus sitoutuu siis vahvasti persoonallisuuteen ja siihen, millainen kuva itsestä halutaan antaa. Myös tilanteet ja ihmiset vaikuttavat murteellisuuteen.
Eteläpohjalaisnuoret arvostavat eteläpohjalaisuutta, johon he kokevat kuuluvan myönteisiä ominaisuuksia, kuten ahkeruus, rehellisyys, isänmaallisuus ja humoristisuus. Pääosin nuoret tuntevat hyvin Etelä-Pohjanmaan murteen piirteet, kertovat käyttävänsä murretta ja luonnehtivat murretta positiivisin sanoin.