”On siinä oma kotoisuutensa kuulla tätä murretta”. Eteläpohjalaisnuorten murreasenteet

dc.contributor.authorKiikka, Juha
dc.contributor.facultyfi=Filosofinen tiedekunta|en=Faculty of Philosophy|
dc.contributor.organizationVaasan yliopisto
dc.date.accessioned2012-05-14
dc.date.accessioned2018-04-30T13:41:19Z
dc.date.accessioned2025-06-25T15:05:30Z
dc.date.available2012-06-05
dc.date.available2018-04-30T13:41:19Z
dc.date.issued2012
dc.description.abstractTässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan eteläpohjalaisnuorten murreasenteita. Tavoitteena on selvittää, millaisena nuoret pitävät kotiseutunsa murretta, millaista heidän murretietoutensa on, millaisia heidän omat kielelliset valintansa murteen suhteen ovat ja mitä he ajattelevat Etelä-Pohjanmaasta ja eteläpohjalaisista. Tutkimuksessa keskeistä on se, millaisiin kielenulkoisiin asioihin nuorten asenteet kohdistuvat. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, johon vastasi yhteensä 37 Seinäjoen lukion ja Ilmajoen lukion oppilasta. Analyysi pohjautuu kansanlingvistiikkaan, jonka vakiinnuttajana pidetään Dennis R. Prestonia. Analyysi on yhdistelmä kvalitatiivista ja kvantitatiivista analyysia, jonka pääpaino on kvalitatiivisessa analyysissa. Kansanlingvistiikka on kiinnostunut kieltä koskevista asenteista. Kansandialektologia keskittyy erityisesti murteita koskeviin asenteisiin. Keskeistä teoriassa on se, että tutkimus keskittyy tavallisten puhujien kielitietoisuuteen. Dennis R. Prestonin mukaan kielitietoisuus muodostuu kielijatkumoista, jotka ovat saatavuus/pääsy, käsiteltävyys, yksityiskohtaisuus, täsmällisyys ja imitointikyky. Kieliasenne tarkoittaa varieteettien sosiaalista arvottamista. Kieliasenteiden taustalla ovat usein asenteet jotain kieltä tai murretta puhuvaa ryhmää kohtaan. Tutkimustulosten mukaan murteeseen asennoidutaan positiivisesti, jos eteläpohjalaisuuden koetaan kuuluvan omaan identiteettiin tai jos eteläpohjalaisuuteen liittyviä stereotypioita ihannoidaan. Murteen kokeminen negatiivisena liittyy kielteisiin eteläpohjalaisuutta koskeviin stereotypioihin sekä eteläpohjalaisuuden ja oman identiteetin väliseen ristiriitaan. Murteellisuus sitoutuu siis vahvasti persoonallisuuteen ja siihen, millainen kuva itsestä halutaan antaa. Myös tilanteet ja ihmiset vaikuttavat murteellisuuteen. Eteläpohjalaisnuoret arvostavat eteläpohjalaisuutta, johon he kokevat kuuluvan myönteisiä ominaisuuksia, kuten ahkeruus, rehellisyys, isänmaallisuus ja humoristisuus. Pääosin nuoret tuntevat hyvin Etelä-Pohjanmaan murteen piirteet, kertovat käyttävänsä murretta ja luonnehtivat murretta positiivisin sanoin.
dc.description.notificationfi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format|
dc.format.bitstreamtrue
dc.format.extent77
dc.identifier.olddbid1707
dc.identifier.oldhandle10024/1659
dc.identifier.urihttps://osuva.uwasa.fi/handle/11111/5522
dc.language.isofin
dc.rightsCC BY-NC-ND 4.0
dc.source.identifierhttps://osuva.uwasa.fi/handle/10024/1659
dc.subjectkansanlingvistiikka
dc.subjectmurreasenteet
dc.subjectidentiteetti
dc.subjectnuoret
dc.subjectEtelä-Pohjanmaa
dc.subject.studyfi=Nykysuomi|en=Modern Finnish|
dc.title”On siinä oma kotoisuutensa kuulla tätä murretta”. Eteläpohjalaisnuorten murreasenteet
dc.type.ontasotfi=Pro gradu - tutkielma |en=Master's thesis|sv=Pro gradu -avhandling|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
osuva_4859.pdf
Size:
248.88 KB
Format:
Adobe Portable Document Format