Digitalisaation vaikutus ammattirakenteen muutokseen : Työelämän polarisaatio ja muutokseen reagointi

Abstract

Tutkimuksessa etsitään vastausta kysymykseen, kuinka digitalisaatio tulee vaikuttamaan ammattirakenteeseen ja kuinka yhteiskunnan kannattaisi varautua muutokseen. Suurin tekijä ammattirakenteen muutoksessa on automaatio. Uusi teknologia korvaa ihmisen tekemää työtä, jos teknologia on kustannustehokkaampaa kuin ihmisen tekemä työ. Yhä enemmän ihmisten suorittamia tehtäviä, joiden aiemmin kuviteltiin olevan mahdottomia automatisoida, on tulossa automatisoitaviksi. Uusi teknologia, kuten alustatalous, on luomassa uusia työnteon muotoja. Alustatalous on synnyttänyt uudenlaisen tavan tehdä työtä. Verkkopohjaiset alustat tarjoavat keikkaluonteista työtä itsenäisille toimijoille, jotka eivät sovi perinteiseen työntekijä tai yrittäjä luokitteluun. Tämä tulee muuttamaan vakiintunutta työsuhteen määritelmää.

Uusi teknologia tulee luomaan uusia työtehtäviä ja muuttamaan sekä hävittämään vanhoja. Teknologian kehityksen pelätään johtavan työelämän polarisaatioon, jossa keskitason osaamisen työpaikat häviävät ja alemman osaamistason ja korkean osaamistason työpaikkojen määrät kasvavat. Tämän uskotaan johtavan palkkojen polarisaatioon ja tuloerojen kasvuun. Automaatiosta tulevat hyötymään ammattiryhmät, joiden suorittamat työtehtävät eivät ole automatisoitavissa, ja joiden työn tuottavuutta uusi teknologia tukee. Automaatiosta kärsivät ne työntekijät, jotka ovat rutiininomaisissa tehtävissä, joista tulee yhä enenevissä määrin automatisoitavia. Muutokseen vaikuttavat kuitenkin myös muut tekijät, kuten kansainvälinen kilpailu, yritysten valmius ottaa käyttöön uusia innovaatiota ja hallitusten politiikka. Euroopassa ammattirakenteen polarisaatiosta ei ole yksimielisyyttä, mutta valtiokohtaiset erot näyttävät vaikuttavan kehitykseen. Osassa valtioista on havaittavissa työtehtävien polarisaatiota, mutta esimerkiksi Pohjoismaissa sitä ei ainakaan vielä ole havaittavissa. Alustatalouden kehityksen vaikutuksesta ammattirakenteen muutokseen odotukset jakautuvat optimisteihin ja pessimisteihin. Optimistit odottavat alustatalouden vähentävän työn polarisaatiota ja pessimistit odottavat sen jakavan työvoimaa yhä enemmän.

Jotta digitalisaation tuomat positiiviset vaikutukset ammattirakenteeseen saadaan maksimoitua ja negatiiviset vaikutukset minimoitua vaatii tämä reagointia niin yksilöiltä, yrityksiltä kuin viranomaisilta. Suomessa ollaan jo reagoimassa alustatalouden tuomaan työn muutokseen. Suomessa on suhteellisen voimakkaat ammattiliitot ja vahvoilla ammattiliitoilla saattaa olla työn ja palkkojen polarisaatiota hillitsevä vaikutus. Nykyiset koulutusjärjestelmät ovat vanhentuneet vastaamaan uusia työelämän vaatimuksia ja tähän pitää myös reagoida. Tulevaisuudessa on todennäköisempää, että ihminen tulee työskentelemään uuden teknologian rinnalla kuin se, että yhä enemmän työpaikkoja häviäisi digitalisaation johdosta.