Användningen av stimulusord och begreppsdiskussion i språkbadselevernas skriftliga uppsatser i årskurserna 3, 6 och 9
Kattilakoski, Annika (2009)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa olen tarkastellut ja analysoinut kielikylpyoppilaiden kirjoitelmia vuosikursseilla 3, 6 ja 9. Tutkimusaineisto kuuluu projektiin Begreppsvärldar i svenskt språkbad ja sisältää yhteensä 344 ainetta, joista 116 on vuosikurssilta 3, 119 ainetta on vuosikurssilta 6 ja 109 ainetta vuosikurssilta 9. Kielikylpyoppilaille on tehtävänannon yhteydessä annettu kuusi tukisanaa; vädret, marken, vattendragen, växterna, djuren ja människan, joita he ovat vapaasti saaneet käyttää kirjoitelmissaan.
Tarkoituksenani oli saada selville, käyttävätkö kielikylpyoppilaat annettuja tukisanoja kirjoitelmissaan, ja jos käyttävät niin mitä tukisanoja. Lisäksi tarkastelun kohteena oli, käyttävätkö kielikylpyoppilaat tukisanojen sijasta muita ilmaisuja. Analysoin mitä tukisanoja kielikylpyoppilaat ovat kirjoitelmissaan käyttäneet sekä tarkastelin käsitejärjestelmiä apuna käyttäen millaisia ilmaisuja kielikylpyoppilaat ovat käyttäneet tukisanojen sijasta.
Aineiden analysointi paljasti, että kaikilla vuosikursseilla käytetään tukisanoja. Sanat marken, växterna, människan ja djuren ovat neljä eniten käytettyä tukisanaa kaikilla vuosikursseilla, kun taas sanaa vattendragen käytetään vähiten jokaisella vuosikurssilla. Kaikilla vuosikursseilla käytetään myös muita ilmaisuja tukisanojen vädret, vattendragen, växterna ja djuren sijasta. Oppilaat käyttivät tukisanan vädret sijasta kuvailevia ilmaisuja, tukisanan vattendragen sijasta ylä-, ala- ja vieruskäsitteitä sekä tukisanojen växterna ja djuren sijasta ala- ja vieruskäsitteitä. Oppilaat käyttävät kirjoitelmissaan muita ilmaisuja tukisanojen sijasta spontaanisti. Tutkimukseni osoitti, että kielikylpyoppilaat vuosikurssilla 6 käyttävät eniten sekä tukisanoja että muita ilmaisuja tukisanojen sijasta. Vuosikurssien 3 ja 9 välillä ei ole suuria eroja tukisanojen käytössä, mutta vuosikurssilla 3 kielikylpyoppilaat käyttävät enemmän tukisanoja korvaavia ilmaisuja kuin vuosikurssilla 9. Tukisanojen käytössä ei ilmennyt eroja tyttöjen ja poikien välillä, mutta tytöt käyttävät enemmän ja monipuolisemmin korvaavia ilmaisuja kaikilla vuosikursseilla.
Tarkoituksenani oli saada selville, käyttävätkö kielikylpyoppilaat annettuja tukisanoja kirjoitelmissaan, ja jos käyttävät niin mitä tukisanoja. Lisäksi tarkastelun kohteena oli, käyttävätkö kielikylpyoppilaat tukisanojen sijasta muita ilmaisuja. Analysoin mitä tukisanoja kielikylpyoppilaat ovat kirjoitelmissaan käyttäneet sekä tarkastelin käsitejärjestelmiä apuna käyttäen millaisia ilmaisuja kielikylpyoppilaat ovat käyttäneet tukisanojen sijasta.
Aineiden analysointi paljasti, että kaikilla vuosikursseilla käytetään tukisanoja. Sanat marken, växterna, människan ja djuren ovat neljä eniten käytettyä tukisanaa kaikilla vuosikursseilla, kun taas sanaa vattendragen käytetään vähiten jokaisella vuosikurssilla. Kaikilla vuosikursseilla käytetään myös muita ilmaisuja tukisanojen vädret, vattendragen, växterna ja djuren sijasta. Oppilaat käyttivät tukisanan vädret sijasta kuvailevia ilmaisuja, tukisanan vattendragen sijasta ylä-, ala- ja vieruskäsitteitä sekä tukisanojen växterna ja djuren sijasta ala- ja vieruskäsitteitä. Oppilaat käyttävät kirjoitelmissaan muita ilmaisuja tukisanojen sijasta spontaanisti. Tutkimukseni osoitti, että kielikylpyoppilaat vuosikurssilla 6 käyttävät eniten sekä tukisanoja että muita ilmaisuja tukisanojen sijasta. Vuosikurssien 3 ja 9 välillä ei ole suuria eroja tukisanojen käytössä, mutta vuosikurssilla 3 kielikylpyoppilaat käyttävät enemmän tukisanoja korvaavia ilmaisuja kuin vuosikurssilla 9. Tukisanojen käytössä ei ilmennyt eroja tyttöjen ja poikien välillä, mutta tytöt käyttävät enemmän ja monipuolisemmin korvaavia ilmaisuja kaikilla vuosikursseilla.
Kokoelmat
- Pro gradut ja diplomityöt [6765]