Arkisilla lajitteluvinkeillä kohti kiertotaloutta : Jäteneuvonnan retoriset keinot Instagramissa
Erkkilä, Sanna (2022-09-30)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022093060602
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022093060602
Tiivistelmä
Suomen jätelaki uudistui vuoden 2021 heinäkuussa. Uudistus pitää sisällään erilaisia muutoksia, ja asuinkiinteistöjen lajittelumahdollisuudet parantuvat. Uudistuksen avulla Suomen tavoitteena on saavuttaa monia EU-direktiivien edellyttämiä jätehuollon ja kierrätyksen tavoitteita. Asumisessa ja palveluissa syntyvän yhdyskuntajätteen kierrätysprosenttia halutaan nostaa seuraavan 15 vuoden aikana nykyisestä 40 prosentista 65 prosenttiin. Tämän lisäksi erityisesti biojätteen kierrätysprosenttia halutaan nostaa.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella jätehuoltopalveluita tarjoavan Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n ja Rovaniemellä, Pellossa ja Ranualla toimivan Napapiirin Residuumin jäteneuvontaa Instagramissa. HSY on yksi Suomen suurimmista jätehuoltoyhtiöistä ja tämä näkyy myös sosiaalisen median aktiivisuudessa. Napapiirin Residuum puolestaan toimii Lapissa, ja sen toiminta sosiaalisessa mediassa on hillitympää. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä tavoilla jätehuollosta vastaavat toimijat pyrkivät sitouttamaan kuluttajat jätteiden lajitteluun Instagramissa.
Jätehuoltoyhtiöiden jäteneuvonta on keskittynyt eniten Instagramiin, ja siksi aineistona toimii HSY:n ja Napapiirin Residuumin julkaisut Instagram-palvelussa aikaväliltä 1.1.2021–31.12.2021. Tutkimusmenetelmänä toimii retorinen analyysi. Sen avulla selvitetään, mitä retorisia keinoja aineistossa on käytetty. Lisäksi tarkastellaan, eroavatko kahden eri toimijan Instagram-julkaisuissa käytetyt retoriset keinot toisistaan.
Tutkimuksessa ilmeni, että sekä HSY:n että Napapiirin Residuumin Instagram-julkaisuissa esiintyi sekä väitteen esittäjään että itse väitteeseen liittyviä retorisia keinoja. Molemmat toimijat käyttivät retorisia keinoja monipuolisesti. HSY:n kohdalla yleisemmin käytetyistä retorisista keinoista löytyi yhteys julkaisujen aihealueeseen – yksityiskohdilla tai kertomuksella vakuuttamista sekä metaforia käytettiin eniten ja niillä pyrittiin tekemään jätteiden lajittelusta arkipäiväisempää ja helpommin lähestyttävämpää. Napapiirin Residuum ei puolestaan käyttänyt retorisia keinoja yhtä aktiivisesti, ja retorisia keinoja hyödynnettiin enemmän asiasisällössä kuin tekstin kiinnostavuuden lisäämisessä.
Tutkimuksesta voi tehdä johtopäätöksen, että kuluttajia pyritään sitouttamaan jätteiden lajitteluun kahdella eri tavalla – viittaamalla lajittelun yksinkertaisuuteen sekä vetoamalla asiantuntijuuteen. Yksi merkittävä keino vakuuttaa yleisö lajittelusta oli myös ulkopuolisten toimijoiden korostaminen Instagram-julkaisuissa. Molempien toimijoiden julkaisuista voidaan päätellä, että jätteiden lajittelua halutaan edistää yhdessä alan muiden toimijoiden kanssa.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella jätehuoltopalveluita tarjoavan Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n ja Rovaniemellä, Pellossa ja Ranualla toimivan Napapiirin Residuumin jäteneuvontaa Instagramissa. HSY on yksi Suomen suurimmista jätehuoltoyhtiöistä ja tämä näkyy myös sosiaalisen median aktiivisuudessa. Napapiirin Residuum puolestaan toimii Lapissa, ja sen toiminta sosiaalisessa mediassa on hillitympää. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä tavoilla jätehuollosta vastaavat toimijat pyrkivät sitouttamaan kuluttajat jätteiden lajitteluun Instagramissa.
Jätehuoltoyhtiöiden jäteneuvonta on keskittynyt eniten Instagramiin, ja siksi aineistona toimii HSY:n ja Napapiirin Residuumin julkaisut Instagram-palvelussa aikaväliltä 1.1.2021–31.12.2021. Tutkimusmenetelmänä toimii retorinen analyysi. Sen avulla selvitetään, mitä retorisia keinoja aineistossa on käytetty. Lisäksi tarkastellaan, eroavatko kahden eri toimijan Instagram-julkaisuissa käytetyt retoriset keinot toisistaan.
Tutkimuksessa ilmeni, että sekä HSY:n että Napapiirin Residuumin Instagram-julkaisuissa esiintyi sekä väitteen esittäjään että itse väitteeseen liittyviä retorisia keinoja. Molemmat toimijat käyttivät retorisia keinoja monipuolisesti. HSY:n kohdalla yleisemmin käytetyistä retorisista keinoista löytyi yhteys julkaisujen aihealueeseen – yksityiskohdilla tai kertomuksella vakuuttamista sekä metaforia käytettiin eniten ja niillä pyrittiin tekemään jätteiden lajittelusta arkipäiväisempää ja helpommin lähestyttävämpää. Napapiirin Residuum ei puolestaan käyttänyt retorisia keinoja yhtä aktiivisesti, ja retorisia keinoja hyödynnettiin enemmän asiasisällössä kuin tekstin kiinnostavuuden lisäämisessä.
Tutkimuksesta voi tehdä johtopäätöksen, että kuluttajia pyritään sitouttamaan jätteiden lajitteluun kahdella eri tavalla – viittaamalla lajittelun yksinkertaisuuteen sekä vetoamalla asiantuntijuuteen. Yksi merkittävä keino vakuuttaa yleisö lajittelusta oli myös ulkopuolisten toimijoiden korostaminen Instagram-julkaisuissa. Molempien toimijoiden julkaisuista voidaan päätellä, että jätteiden lajittelua halutaan edistää yhdessä alan muiden toimijoiden kanssa.