"Tehtäishän me, jos olisi resursseja!" : Yrityksen yhteiskuntavastuu suomalaisessa jalkapallossa
Kurittu, Kalle (2021-11-30)
Kurittu, Kalle
30.11.2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021113058035
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021113058035
Tiivistelmä
Yrityksen yhteiskuntavastuu on nousemassa merkittävämpään ja merkittävämpään asemaan
myös urheilussa, jossa sitä ei vielä ole kovin syvällisesti kuitenkaan suomalaisessa kontekstissa
tutkittu. Tämä tutkielma pyrkiikin siksi selvittämään, miten suomalaisissa ammattilaistason
jalkapalloseuroissa yhteiskuntavastuu on huomioitu ja millaisiin yhteiskuntavastuuaktiviteetteihin seurat osallistuvat. Lisäksi selvitettiin sitä, mitä haasteita näiden aktiviteettien toteuttamisessa on ilmennyt ja miten yhteiskuntavastuutoimintaa voisi seuroissa kehittää.
Tutkimuksen empiirisessä osuudessa haastateltiin neljää suomalaisten jalkapalloseurojen edustajaa, joista jokaisella oli työtehtäviensä osalta ainakin jonkinlaista kosketuspintaa
yhteiskuntavastuuseen. Tutkielman pääasiallisena tutkimusmenetelmänä toimii siis teemahaastattelu. Haastatteluvastauksia on analyysivaiheessa käsitelty pääosin teorialähtöisesti.
Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että suomalaiset jalkapalloseurat osallistuvat
yhteiskuntavastuullisiin aktiviteetteihin melko laajasti ja nuo aktiviteetit ovat keskittyneet erityisesti yrityksen yhteiskuntavastuun eettisen ja eettisestä joskus erillisenä nähdyn hyväntekeväisyydellisen dimension alueille. Konkreettisella tasolla seurat osallistuivat erityisesti
nuorten hyvinvointia ja liikkumista lisäämään pyrkineisiin aktiviteetteihin, mutta myös
ympäristovastuu oli erityisen huomion kohteena. Tämä tukee tutkimuksen teoreettisessa
osuudessa tehtyä havaintoja siitä, että muun muassa nuoriin vetoavuus, sosiaaliset interaktiot,
positiiviset terveysvaikutukset ja tietoisuus kestävästä kehityksestä ovat urheiluorganisaatioille
erityisen tyypillisiä yhteiskuntavastuullisen toiminnan tyyppejä. Nämä “eettiseen vastuuseen”
luettavat yhteiskuntavastuutoimet olivat kuitenkin aina kytköksissä taloudelliseen vastuuseen;
taloudelliset resurssit loivat pohjan “muiden auttamiselle”.
Haasteita yhteiskuntavastuutoiminnan toteuttamiselle asettivat etenkin resurssien ja pitkäjänteisyyden puute, jotka ovat ongelmia, joiden ratkaisemiseen seuroilla ei välttämättä juuri nyt ole konklusiivisia ratkaisuja. Siitä huolimatta tutkimuksessa käsiteltyjen seurojen olisi jo nykyisellään mahdollista esimerkiksi mittaroida yhteiskuntavastuutoimiaan ja niissä onnistumista nykyistä paremmin. Tähän soveltuvia, yrityksen yhteiskuntavastuun teoriakentästä lainattuja malleja tutkimuksessa on tarjottu ratkaisuksi.
myös urheilussa, jossa sitä ei vielä ole kovin syvällisesti kuitenkaan suomalaisessa kontekstissa
tutkittu. Tämä tutkielma pyrkiikin siksi selvittämään, miten suomalaisissa ammattilaistason
jalkapalloseuroissa yhteiskuntavastuu on huomioitu ja millaisiin yhteiskuntavastuuaktiviteetteihin seurat osallistuvat. Lisäksi selvitettiin sitä, mitä haasteita näiden aktiviteettien toteuttamisessa on ilmennyt ja miten yhteiskuntavastuutoimintaa voisi seuroissa kehittää.
Tutkimuksen empiirisessä osuudessa haastateltiin neljää suomalaisten jalkapalloseurojen edustajaa, joista jokaisella oli työtehtäviensä osalta ainakin jonkinlaista kosketuspintaa
yhteiskuntavastuuseen. Tutkielman pääasiallisena tutkimusmenetelmänä toimii siis teemahaastattelu. Haastatteluvastauksia on analyysivaiheessa käsitelty pääosin teorialähtöisesti.
Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että suomalaiset jalkapalloseurat osallistuvat
yhteiskuntavastuullisiin aktiviteetteihin melko laajasti ja nuo aktiviteetit ovat keskittyneet erityisesti yrityksen yhteiskuntavastuun eettisen ja eettisestä joskus erillisenä nähdyn hyväntekeväisyydellisen dimension alueille. Konkreettisella tasolla seurat osallistuivat erityisesti
nuorten hyvinvointia ja liikkumista lisäämään pyrkineisiin aktiviteetteihin, mutta myös
ympäristovastuu oli erityisen huomion kohteena. Tämä tukee tutkimuksen teoreettisessa
osuudessa tehtyä havaintoja siitä, että muun muassa nuoriin vetoavuus, sosiaaliset interaktiot,
positiiviset terveysvaikutukset ja tietoisuus kestävästä kehityksestä ovat urheiluorganisaatioille
erityisen tyypillisiä yhteiskuntavastuullisen toiminnan tyyppejä. Nämä “eettiseen vastuuseen”
luettavat yhteiskuntavastuutoimet olivat kuitenkin aina kytköksissä taloudelliseen vastuuseen;
taloudelliset resurssit loivat pohjan “muiden auttamiselle”.
Haasteita yhteiskuntavastuutoiminnan toteuttamiselle asettivat etenkin resurssien ja pitkäjänteisyyden puute, jotka ovat ongelmia, joiden ratkaisemiseen seuroilla ei välttämättä juuri nyt ole konklusiivisia ratkaisuja. Siitä huolimatta tutkimuksessa käsiteltyjen seurojen olisi jo nykyisellään mahdollista esimerkiksi mittaroida yhteiskuntavastuutoimiaan ja niissä onnistumista nykyistä paremmin. Tähän soveltuvia, yrityksen yhteiskuntavastuun teoriakentästä lainattuja malleja tutkimuksessa on tarjottu ratkaisuksi.